Metallia pitsiverhon läpi
Jouni Hynynen sanoo viihtyneensä Tikkalassa hyvin. Luppoajalla hän on saunonut, siivoillut, pyörinyt Facebookissa ja katsonut tv:stä Huutokauppakeisaria.
Kotiteolisuus äänitti uuden levynsä Tikkalassa, sillä syrjäinen sijainti minimoi riskit.
Jouni Hynysen, 46, on vaikea peitellä närkästystään.
Olen jutellut Kotiteollisuus-solistin kanssa pinnalle pyrkineestä julkaisutrendistä, jonka tavoitteena on typistää albumit pelkiksi singleiksi. Vanhana jyränä hän ei sitä täysin ymmärrä, mutta antaa muiden harrastaa. Hänen mielestään yksittäinen biisi on vain roiskaisu jostain isosta kokonaisuudesta.
Sitä hän ymmärtää vielä vähemmän, kun kerron muutamankin artistin pohtineen albumien mielekkyyttä niiden vaatiman työmäärän takia.
– Ei vittu. Sen pitäisi olla intohimoa, ja koko homman pitäisi lähteä sydämestä. Silleensä se ainakin minulla on, hän puuskahtaa.
– Minusta mikään ei ole niin mukavaa kuin tehdä kokonaista levyä. Miettiä, miten se pitää tehdä valmiiksi, mikä siinä on pielessä ja mikä hyvää, julkaista se ja katsoa, mitä mieltä ihmiset ovat. Totta kai se on vaivalloista, mutta minusta albumia on kiva tehdä ja elää. Voi olla rinta karrella, että perkele, myöpä tehtiin levy, tee perässä.
Taksimatkat vähissä
Elo–syyskuun vaihteessa Hynysen omat paidannapit ovat taas koetuksella, sillä silloin vuonna 1993 perustettu Kotiteollisuus julkaisee 15. albuminsa. Vielä nimeään hakevaa pitkäsoittoa yhtye on äänittänyt Tikkalassa tänä keväänä.
Pääkalloluolana toimivalla Tikkalan vanhalla asemalla, jonka Kotiteollisuus-basisti Janne Hongisto osti perheelleen kodiksi 2000-luvun alussa, on ollut rauhallista.
Tikkalan kylälle on rakennettu paljon uusia omakotitaloja, mutta kevään äänitysten aikana Hongiston pihassa on pyörähtänyt vain muutama vanha tuttu.
Ensimmäisen kerran Kotiteollisuus hyödynsi Tikkalan asuntoa 2003 ilmestyneen Helvetistä itään -levyn äänityksissä. Myös seuraava albumi, 2005 julkaistu 7, syntyi pitkälti Tikkalassa. Sen jälkeen yhtye ei ole ehtinyt Tohmajärvelle, vaikka olisi halunnutkin – paitsi nyt.
Vuodet ovat vieneet Tikkalasta palvelut, ja nykyään lähin kauppa on Hammaslahdessa asti. Lappeenrantalaisille syrjäinen sijainti on silti kelvannut.
– Minimoimme riskit. Kun olemme syrjässä, ei tule juostua baareissa, Jouni Hynynen selventää.
– Nyt olemme onnistuneet siinä pirun hyvin, emme ole ajelleet edes taksilla. Ei tässä ole oikein kerennytkään. Vaikka nukumme pitkään ja tämä on kotipuuhastelua ja villasukkameininkiä, siinä vaiheessa kun alamme tehdä duunia, sitä myös tehdään.
Työpäivät ovat venyneet usein yöhön asti, mikäli kelvollista jälkeä on vain irronnut.
Kuluva viikko oli Kotiteollisuudelle neljäs Tikkala-viikko, ja Hynysen mukaan äänitykset ovat nyt loppusuoralla.
Taustalaulut yhtye aikoo luikauttaa ennen vappua Lappeenrannassa, minkä jälkeen työt jatkuvat Helsingissä miksaten. Toukokuun puolivälissä levyn pitäisi olla valmis.
Tuoreita sanoja
Haastattelupäivänä Tikkalan työleiristä ovat jäljellä enää Jouni Hynynen ja tuottaja Mikko Karmila.
Hereillä heistä on vain Hynynen, sillä aamun sarastukseen asti biisejä koristellut tuottaja on vielä iltapäivällä unten mailla. Samanlaista tahti on ollut muinakin päivinä.
Tuottajan nukkuessa Hynynen on viettänyt aamupäivät kirjoittaen. Partasuulla on työn alla ensimmäinen romaani, joka ilmestyy alkusyksystä. Vielä muutama viikko sitten hän sommitteli paperille myös tulevan albumin lyriikoita, sillä Tikkalaan tullessaan Hynysellä oli poikkeuksellisesti vain melodioita eikä mitään tietoa sanoituksista.
– Aloin toimittaa hommaa niin, että aamulla herättyäni päätin mitkä laulut laulan tänään ja kirjoitin niihin tekstit. Karmilan herättyä lauloin kirjoittamani biisit. Sillä tavalla ne olivat hyvin tuoreita minullekin, Hynynen taustoittaa.
Kokonaisena bändinä Kotiteollisuus toimi äänityksissä vain siinä vaiheessa, kun soitettavina olivat Jari Sinkkosen rumpupohjat. Ne yhtye tallensi Lehmossa Kimmo Perkkiön studiolla.
Muut osuudet muusikot kävivät hoitamassa kukin vuorollaan Tikkalassa. Yhtyeen toinen kitaristi, Miitri Aaltonen, on tehnyt joitain äänityksiä myös kotonaan Lappeenrannassa.
Hynyselle sooloilu sopii, sillä laulaessaan hän ei kaipaa muiden kuin Karmilan läsnäoloa.
– Silloin pitää olla mahdollisimman vähän häiriöitä. Sitä paitsi ei ole kivaa laulaa, kun muita on käkättämässä pienissä kaljoissa. Se vaikuttaa fiilikseen.
Luultavasti kikattelu olisi luonnistunut ilman alkoholiakin, sillä Jouni Hynynen karjui uudet Kotiteollisuus-laulut henkariin ripustetun pitsinpalasen läpi.
Tikkalan MacGyverit
Mikrofonin eteen pitsiä päätyi, kun Hynynen ja Karmila tajusivat, ettei kumpikaan ollut muistanut ottaa mukaan lauluäänityksissä ja etenkin hevimiehille hyödyllistä poppisuojaa.
Pop-filtteri on laulumikin eteen aseteltava suoja, joka tasaa laulussa ja puheessa esiintyviä klusiileja, erityisesti [p]-äänteitä ja niistä syntyviä ilmavirtoja.
Aikansa pähkäiltyään Tikkalan macgyverit äkkäsivät talosta hylätyn ja yksinäisen pitsiverhon, josta he saksivat pienen palasen.
Kun kaksikko seuraavalla viikolla palasi jatkamaan lauluäänityksiä oikean pop-filtterin kera, he huomasivat, että pitsiverho toimi paremmin. Niinpä loputkin laulut suodattuivat Karmilan tietokoneelle pitsin läpi.
Millaisia lauluja tai teemoja tulevalla albumilla on, sitä Hynynen ei päivänvalossa uskalla paljastaa. Hän kuitenkin lupaa, että heinäkuussa alkavalla kesän kiertueella settilistassa saattaa olla muutamia Tikkalasta tarttuneita kappaleita.
Kotiteollisuuden Kohti konkurssia -kevätkonsertti päättyy Kerubiin 30. huhtikuuta.
Kommentoi