Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Joensuu lupaa yliopistolle asuntoja ja harjoituskoulun

Tekniikkauutinen. Tammikuun kaupunginvaltuustosta lähti kahden kameran välittämää kuvaa 40 koehenkilölle, jotka arvioivat lähetyksen onnistumisen. Jos kokeilu onnistui, kaupunginvaltuuston helmikuun kokouksesta lähtee nettiin suora lähetys kaikkien katsottavaksi. Aimo Salonen Tekniikkauutinen. Tammikuun kaupunginvaltuustosta lähti kahden kameran välittämää kuvaa 40 koehenkilölle, jotka arvioivat lähetyksen onnistumisen. Jos kokeilu onnistui, kaupunginvaltuuston helmikuun kokouksesta lähtee nettiin suora lähetys kaikkien katsottavaksi.

Joensuun kaupunginvaltuusto siunasi maanantaina kaupunginhallituksen muotoileman vastauksen Itä-Suomen yliopistolle, joka oli tehnyt kolme tiukkaa opettajakoulutukseen liittyvää kysymystä. Puheet pohjusti kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, jonka laaja luento tiivistetään nyt Heilin toimituksessa yhteen lauseeseen: opiskelija-asuntoja luvataan rakentaa riittävä määrä, ja uusia harjoituskoulujakin on valittavana kaksin kappalein, mutta niitä liikunnanopettajiksi opiskelevien tarvitsemia uusia liikuntatiloja kyllä joudutaan pohtimaan tiukemmin.


Kaupunginjohtajan puheenvuorojen lisäksi aiheesta käytettiin yhteensä 12 puheenvuoroa, joissa pääosin kehuttiin kaupunginhallituksen muotoilemaa vastausta.
Kriittisimmän puheenvuoron käytti vasemmistoliiton Alia Dannenberg, joka muistutti kokoomuslaisen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen viikonloppuna antamista lausunnoista.

– Pienet yksiköt lakkautetaan ja toimintoja halutaan keskittää suurempiin yksiköihin. Seuraava looginen askel on siirtyminen yhteen kampukseen, eikä se kyllä ole Joensuu, Dannenberg sanaili.

Dannebergille vastasivat sekä kokoomuksen Ulla Mikkola ja Heli Hjälm että kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Markku Kauppinen ja vielä kaupunginjohtaja Karjalainenkin.

Kauppinen piti Joensuun kampuksen asemaa joka tapauksessa niin vahvana, että ei se minnekään ole lähdössä, Mikkolan mukaan Joensuussa on vahvat perinteet opettajakoulutuksessa ja Hjälm totesi, että pienet yksiköt eivät ole kenenkään etu. Kaupunginjohtaja Karjalainen huomautti, että Joensuun paras turva oli päätös Itä-Suomen yliopistosta, jolle avautui pääsy semmoisiin pöytiin, joihin Kuopion ja Joensuun yliopistoilla ei ollut pääsyä.

Kaupunginjohtajan tiivistys

Kaupunginjohtaja Karjalainen pohjusti keskustelun tiivistämällä vielä kalvoin sen, minkä kaupunginhallitus oli vastaukseksi muotoillut.

Opiskelija-asunnot:
Mikäli Joensuu aikoo nousta edes valtakunnalliselle keskitasolle opiskelija-asuntojen tarjonnassa, sen on rakennettava ilman Savonlinnasta mahdollisesti siirtyviä opiskelijoitakin 400 uutta asuntoa. Ne kaupunki aikoo joka tapauksessa rakentaa opiskelija-asuntoyhtiönsä Ellin kautta vuosina 2016–1018 ja vieläpä hyville paikoille.

Paikkoja on kolmenlaisia:
Kaikki 400 voitaisiin rakentaa vaikka heti valmiiksi kaavoitetuille alueille, jotka tosin ovat mahdollisista paikoista huonoimmat.
Valmistumassa on kaavoitukset paremmille paikoille, joille on mahdollista päästä rakentamaan piakkoin.
Kaikkein parhaat alueet ovat aivan kampusalueen vieressä, jossa kaupunginjohtajan mukaan rikittää vielä kaavoitusponnisteluja.

Uusi harjoituskoulu:
Valittavana on joko Rantakylän yhtenäiskoulu, joka on kaupunginjohtajan mukaan optimaalisin, koska se on jo valmiiksi riittävän iso, ja siellä on erityisopetusta ja maahanmuuttajalapsia. Toinen vaihtoehto on laajentaa Pielisjoen koulua kaksisarjaiseksi.


Sisäliikuntatilojen lisätarve:
Kaupunginjohtajan mukaan tämä mietityttää eniten, mutta ei silti ole tekemätön paikka.
Vaihtoehtoja on kolme: joko osakeyhtiö, jossa kaupunki on osakkaana, tilojen vuokraaminen yksityisiltä tai kaupungin urheilutalon viereen rakentama, yliopiston käyttämä tila, josta yliopisto maksaa vuokraa.

Muiden alojen harjoittelut


Keskustan Katja Asikainen katsoi asian niin painavaksi, että varautui mahdollisesti yli viisi minuuttia kestävään puheeseen ja astui sanailemaan pönttöön saakka.
Asikainen viittasi taannoiseen selvitykseen, joka kertoi Joensuun huonon tilanteen: kun maan opiskelijakaupungeissa keskimäärin oli tarjolla vajaalle 40 prosentista opiskelijoille opiskelija-asunnot, oli luku Joensuussa vain 23 prosenttia.

– Heikko asuntotilanne vaikuttaa opiskelijoiden hakeutumiseen tänne. Ongelma on ollut tiedossa jo vuosia ellei peräti vuosikymmeniä, mutta vasta nyt on herätty tekemään toimia, Asikainen huomautti.

Asikainen totesi, että kyllähän opettajaopiskelijoille Joensuusta harjoittelupaikkoja löytyy, mutta huomiota pitäisi kiinnittää myös muiden alojen harjoittelupaikkoihin.

– Mitä kuuluu sille aloitteelle, jonka tein 24.2.2014, ja jossa esitettiin opinnäytetyö- ja harjoittelupankin perustamista, Asikainen kysyi ja sai sivustatukea demareiden Ville Tahvanaiselta ja vihreiden Alain Minguetilta.
Asikainen sai aloitteeseensa kesäkuussa 2014 vastauksen, joka oli jopa myönteinen: vuoden 2015 alussa netissä piti olla sivusto, josta tietoja olisi ollut saatavilla. Sivustoa ei kuitenkaan ole ilmestynyt.

Poikittaisliikenne on tärkeä


Junayhteyksistäkin puhuttiin.
Vihreiden Krista Mikkonen painotti poikittaissuuntaisten yhteyksien tärkeydestä opiskelukaupungille.

– Yliopistolla työskentelevä ystäväni kertoi, että yksi vieraileva luennoitsija on jo perunut tulonsa, koska varmuutta yhteydestä ei ole, Mikkonen kertoi.

Markku Kauppinen yhtyi Mikkosen näkemykseen junayhteyksien tärkeydestä.

– Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvä prosessi. Toivottavasti se tuo boostia kaupungin kehittämiseen, Kauppinen tiivisti yliopiston kysymyksen ja kaupungin siihen antaman vastauksen pohtimisen merkityksen.

Samaa mieltä oli Matti Väistö, joka ennen Kauppista oli Joensuun kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja. Väistön mukaan tämä vastaus antaa hyvät pohjat myös tulevalle päätöksenteolle.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä