Julkaistu    |  Päivitetty 
Kimmo Rantanen

Lemmikeille etsitään kuumeisesti sijaiskoteja

Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen sihteeri Hanna Heimonen on iloinen, että alle vuoden ikäinen Täplä-koira on jo löytänyt itselleen sijaiskodin. Kuvat: Kimmo Rantanen Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen sihteeri Hanna Heimonen on iloinen, että alle vuoden ikäinen Täplä-koira on jo löytänyt itselleen sijaiskodin. Kuvat: Kimmo Rantanen
Osana Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton joulukuussa alkanutta kampanjaa Joensuun eläinsuojeluyhdistys on aloittanut sijaiskotitoiminnan kodittomien eläinten auttamiseksi.

Väliaikaisia koteja etsitään ensisijaisesti kissoille ja koirille, mutta myös muille eläimille.

Sijaiskodissa kodittomaksi jäänyt eläin saa kerätä voimiaan ja opetella elämää perheenjäsenenä ennen vakinaisen kodin löytymistä.

– Kodin on oltava eläimen kannalta sopiva. Osalla isäntäperheistä voi olla jo ennestään kotieläimiä, mutta ei ole mitenkään itsestään selvää, että kaikki lemmikit tulisivat toimeen keskenään, Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen sihteeri Hanna Heimonen muistuttaa.

Yhdistys tapaa ja haastattelee kaikki sijaiskotiehdokkaat. Pyrkimyksenä on löytää jokaiselle eläimelle hyvä ja rakastava koti. Aiempaa kokemusta eläinten omistamisesta ei edellytetä.

– Vaadimme, että sijaisomistaja ymmärtää eläinten perustarpeet ja sen, mitä lemmikin huolenpito vaatii.

– Sijaiskodeille on kova tarve ja meillä onkin jatkuvasti haku päällä. Pyrimme auttamaan resurssiemme puitteissa niin montaa eläintä kuin mahdollista. Teemme vapaaehtoistyötä eläinten ehdoilla, toimintamme pyörii lähes täysin rahalahjoitusten varassa, yhdistyksen budjetin niukkuutta valitteleva Heimonen toteaa.

Heimonen on ollut tyytyväinen yhdistyksen saamien yhteydenottojen määrään ja ihmisten auttamishaluun. Muutamassa viikossa mukaan on saatu haalittua kymmenisen sijaiskotia.

Sijaiskotitoiminta voi olla houkutteleva vaihtoehto niille, jotka vasta harkitsevat kotieläimen hankkimista, mutta eivät ole varmoja pystyvätkö sitoutumaan siihen loppuelämäksi.

Sijaiskotiperheen tulisi Heimosen mukaan henkisesti varautua hoivaamaan lemmikkiä ainakin muutaman kuukauden ajan.

– Kuitenkin jos itselleen sopiva lemmikki löytyy, sen voi lunastaa kerralla omaksi. Se on jopa toivottavaa, onhan siihen saattanut jo ehtiä kiintyä.

Vaikka uusi omistaja joutuu pulittamaan eläimestä korvauksen, se ei välttämättä riitä kattamaan yhdistykselle kaikkia eläimestä aiheutuneita kuluja.

Joensuun eläinsuojeluyhdistys rahoittaa sijaiskodeissa olevien eläinten ruoka- ja kissanhiekkakulut. Lisäksi eläimet loishäädetään, rokotetaan, sirutetaan ja steriloidaan yhdistyksen varoin.

Joensuun eläinsuojeluyhdistys toimii koko Pohjois-Karjalan alueella, joten välimatkat muodostuvat pitkiksi. Siksi haussa on myös koteja, joissa koditon eläin voi odottaa kyytiä esimerkiksi yön yli.

Suomessa eläinten hylkäämiset ovat yhä valitettavasti arkipäivää, joten kodittomien lemmikkieläinten määrä ei ole kääntynyt laskuun.

Muita syitä lemmikkien kodittomuuteen ovat viranomaisten tekemät huostaanotot ja omistajan sairaus tai kuolema. Myös monet ikääntyneet eivät kykene enää hoitamaan lemmikkiään.

Lain mukaan löytöeläimiä pitää säilyttää ensimmäiset 15 päivää kunnan suojissa. Jos niille ei löydy sinä aikana omistajaa, sen jälkeen lemmikit siirretään eläinsuojeluyhdistysten ja löytöeläintalojen hoiviin.

Sen jälkeen eläinten kohtalo onkin täysin avoin, sillä pysyvää kotia ei vain yksinkertaisesti löydy kaikille nelijalkaisille.

– Vain harva meidän eläinsuojeluyhdistykseen siirrettävistä eläimistä päätyy edes sijaiskotiin, Heimonen tietää.

Suurin osa kotia etsivistä eläimistä on kissoja, joita ei Heimosen mukaan arvosteta maassamme tarpeeksi.

– Muihin maihin verrattuna esimerkiksi kissojen siruttaminen on Suomessa yhä rotukissoja lukuun ottamatta harvinaista.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä