Sparraillen plussaa viivan alle

Varsinkin tiukan talouden kaudella saattaa tuntua, ettei raadantaa auta katkaista koululla.

– Hetkeksi pois lähteminen antaisi uuden näkymän omaan bisnekseen, kokee kuitenkin joensuulainen Päivi Könönen, jonka HR-Consulting Oy tarjoaa yrityksille neuvontaa ja valmennusta henkilöstöasioissa.

Parhaillaan yksinyrittäjä Könösellä on oman liiketoimintansa ohessa meneillään kahdet opinnot: näyttötutkintomestari Jyväskylän ammattikorkeaan ja kasvua johtamiseen-koulutus Aalto-yliopistoon. Kumpikin hoituu käytännössä etänä kotiseudulta.

– Opinnot ovat osa-aikaisia ja ne menevät vain osittain päällekkäin. En koe tilanteesta stressiä. Etenkin jos tarjoaa asiantuntijapalveluita, osaamista pitää ylläpitää, sanoo Könönen yli 15 vuoden yrittäjäkokemuksella.

Suomen Yrittäjät ry:n mukaan yksinyrittäjät hyödyntävät usein ei-muodollista opiskelua: on yhteistyöverkostoa, yrittäjäjärjestöjen infoja ja nettikursseja. Muodollisessa koulutuksessa suositaan etenkin lyhyitä täsmäkursseja. Välttämättömiä monelle ovat sertifikaatit, kuten tulityökortti tai hygieniapassi.

Koulut ammattioppilaitoksista yliopistoihin räätälöivät nekin tarjontaa yksinyrittäjälle sopivaksi.

– Yliopistotasoinen koulutus on jäsenistössämme kasvussa, kertoo Pohjois-Karjalan Yrittäjien järjestöpäällikkö Merja Blomberg.

Pohjois-Karjalan Yrittäjien jäsenistössä hieman yli puolet on yksinyrittäjiä.

Superkouluttautuja Könösellä on plakkarissa oppia kaikilta tasoilta. Viime ajoilta CV:hen on tarttunut oppisopimuksilla suoritetut yritysneuvojan sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot.

Yrittäjän oppisopimus on vielä turhan huonosti tunnettu ja lähes ilmainen keino laajentaa, erikoistaa tai päivittää osaamistaan. Mielenkiintoiseksi koulutusmuodon tekee se, että opintojen käytännön osuus suoritetaan yrittäjän oman liiketoiminnan parissa.

Tänä vuonna 12 yrittäjää on päättänyt oppisopimuskoulutuksensa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä ja nyt loppuvuodesta 16:lla sopimus on vielä meneillään.

Vaikka moni ajautuukin nykyään yksinyrittäjyyteen pakon sanelemana, on joukossa paljon hengen palolla käyviä ja sellainen ihminen on tyypillinen itsensä kehittäjä.

Yksinyrittäjän tulotaso tapaa Suomen Yrittäjien mukaan olla alhaisempi kuin saman alan palkansaajalla. Koulutusinvestointi on siis tarkan harkinnan paikka.

– Valituilla koulutuksilla pitää olla punainen lanka, Päivi Könönen painottaa.

– Niistä pitää olla hyötyä liiketoiminnalle.

Silloin kun tie yksinyrittäjyyteen ei ole käynyt pakon kautta, valinnan motivaattoreina ovat lähes aina olleet vapauden ja riippumattomuuden kasvattaminen omassa elämässä. Näistä tekijöistä kiinni pitäminen vaatii paitsi riittävän rullaavaa liiketoimintaa niin ajoittain myös lisää hiiliä siihen hengen paloon. Sitäkin moni koulutuksesta hakee.

Nykyään, kun ammatteja syntyy ja kuolee kiihtyvään tahtiin, uusi tutkinto voi tuottaa kilpailuvaltin tai mahdollisuuden suunnata liiketoimintaa uudelleen.

Kun vähän asiantuntijaa rapsuttaa, niin Heilinkin levikkialueelta paljastuu melkoinen määrä eriasteista koulutustarjontaa yrittäjälle. Koko sarka avautuu Päivi Könösen mukaan parhaiten ihan googlettamalla.

Ennen päätöksiä kannattaa selvittää opetuksen sisältö ja laajuus otsikkotasoa syvemmältä.

Opintojen ohessa karttuva vertaistuki ja yhteistyöverkosto ovat hyviä syitä koulutuksen ostoon, mutta eivät ne loputtomiin riitä.

– Priorisointi on välttämätöntä, koska pääosa yrittäjän ajasta pitää suuntautua omaan bisnekseen.

Kun Könönen muutama vuosi sitten pinnisti liiketoimintansa ohessa ylemmän AMK-tutkinnon, ehti hänkin jo päättää, että ei koskaan enää näin.

– Mutta kuinka ollakaan, opiskeluun kasvaa jano, hän toteaa nyt – monta sertifikaattia myöhemmin.