Julkaistu    |  Päivitetty 
Kari Viljakainen

Luonto- ja eräopaskoulutuksen suosio ei laannu – "Aika lailla elämyskouluksikin tätä voi sanoa"

Opiskelun vastapainona Verneri Weckman (vas.) ja Suvi Pitkänen voivat haukata happea kampuksen laiturilla. Opiskelun vastapainona Verneri Weckman (vas.) ja Suvi Pitkänen voivat haukata happea kampuksen laiturilla.

Luonnossa liikkuminen lisääntyi koronan myötä selvästi, ja myös luonto- ja eräopaskoulutus on edelleenkin suosittua. Pohjois-Karjalassa koulutusta järjestetään Riverian Niittylahden toimipisteessä matkailualan tiimin koordinoimana. Lisäksi sitä järjestetään Lieksassa Kolilla ja Nurmeksessa aikuiskoulutuspainotteisena.

Ammattitutkinnossa on tällä hetkellä päiväopetuksessa ja monimuotoryhmissä yhteensä reilut 40 opiskelijaa. Yleensä koulutukseen haetaan, kun halutaan uutta suuntaa elämään ja katkoa työelämään.

– Aikaisempien luontoharrastusten innoittamina lähdetään myös hakemaan ammattilaisen valmiuksia toimia luonnossa ryhmien kanssa, kertoo pitkään koulutuksia järjestänyt Riverian lehtori Risto Pekkola.

– Joillekin se voi olla myös lisäosaamisen hankkimista varsinaisen ammatin tueksi. Esimerkkinä voisin mainita opettajat, sosiaalipuolen työntekijät ja fysioterapeutit.

Opiskelijoista suurin osa tulee Pohjois-Karjalan alueelta. Suvi Pitkäsen, 20, ja Verneri Weckmanin, 24, tie Joensuuhun toi kuitenkin Päijät-Hämeestä.

He kuuluvat 11 opiskelijan ryhmään, joka elokuun alussa aloitti päiväopetuksena toteuttavan vajaan vuoden kestävän koulutuksen. Monimuotona opiskelun kesto on puolitoista vuotta.

– Tänne hakeutuminen oli osuva valinta. Jo alussa on ollut paljon erilaisia aktiviteetteja. Olemme oppineet uutta lyhyessäkin ajassa, kertoo ravintola-catering-alan perustutkinnon aiemmin suorittanut, Orimattilasta kotoisin oleva Suvi Pitkänen.

– Toivottavasti tämä täydentää osaamistani ja pääsen jatkossa tekemään näitä hommia monipuolisesti. Alahan on hyvin kausipainotteinen. Talvella voisin olla eräopashommissa Suomessa ja muuhun aikaan vaikka töissä ulkomailla.

Verneri Weckman puolestaan päättyi Joensuuhun, kun opiskelupaikka ei pohjoisesta tärpännyt.

– Pyrin myös Muonioon, mutta sinne oli tosi paljon hakijoita. En päässyt, joten päätin tulla Pohjois-Karjalaan. Se oli hyvä valinta, koska tämä on lähempänä kotiseutuakin, kertoo Heinolasta kotoisin oleva Weckman.

Koulutuksen alku on ollut mielekäs.

– Luokassa on toki vielä istuttu paljon, mutta vähitellen alkavat ulkohommatkin. Pian lähdemme neljän päivän leirille erätaitoja oppimaan, lukiopohjalta ja monipuolisen työkokemusten kautta koulutukseen hakeutunut Verneri Weckman kuvaa.

Tutkimusmatkoja lähiympäristön luontoon hän on tehnyt omatoimisesti kuukauden aikana jo monta kertaa.

– Polkupyörän hommasin heti, niin pääsen kiertelemään helpommin. Täällä on luontoon lyhyt matka. Harrastusluonteisesti olen aiemmin käynyt vuosittain monella vaelluksella. Halusin kokeilla, jos tästä saisi ammatinkin

 

Molemmat opiskelijat ovat asuneet lapsuudessaan luonnon lähellä. Kiinnostus luonnossa liikkumiseen kumpuaa pitkälti sieltä.

Ryhmällä on ollut jo melontatreeniä niin Pyhäselän rannassa kuin Lieksan Ruunaallakin. Nyt edessä on ensimmäinen isompi retki luonnon helmaan.

– Syksyllä tulee muitakin retkiä tiuhaan tahtiin. Pitkiä päiviä runsaine sisältöineen on odotettavissa. Luokkasessiot jäävät vähemmälle. Aika lailla elämyskouluksikin tätä voi sanoa, Pitkänen kuvailee.

Niittylahden koulutus tunnetaan jo vuosituhannen alusta saakka myös nimellä seikkailupainotteinen erä- ja luonto-opaskurssi. Tutkintojen uudistuessa sisältökin on elänyt.

Kokemuksia melonnasta, kumilautalla liikkumisesta ja köysikiipeilystäkin koulutuksessa saa. Seikkailupainotteisuutta ei pidä silti sotkea kuitenkaan seikkailu-urheiluun.

– Tuollaisissa kokonaisuuksissa on Niittylahden opiston ajoilta saakka ollut varmaan noin 400 koulutuksen suorittajaa, Risto Pekkola kaivelee muististaan.

– Monelta suunnalta heitä nykyään eri töistä löytää, vaikka pohjoisesta kelkkaoppaan hommista tai Ruunaan koskilta kumilauttaa kipparoimasta.

 

Toisena pääopettajana koulutuksissa toimii aiemmin Kerubin tapahtumavastaavana ja maakuntaliitossakin työskennellyt Harri Laukkanen.

Hän kuuluu niihin hieman olosuhteidenkin pakosta työuraansa uudelleen suunnanneisiin.

– Olin ollut näitä hommia tekemässä lähes parikymmentä vuotta osa-aikatyöläisenä. Muutama vuosi sitten tuumailin, että voisihan sitä olla ammatillinen opettajakin, päätoimisena tuntiopettajana toimiva Laukkanen muistelee.

– Hallinnon puolella tuli aikanaan oltua Joensuun kaupungilla ja maakuntaliitossa. Korona-aika sai miettimään hyppyä Kerubista oikeasti opettajan hommiin ja pedagogisten opintojen suorittamiseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopiston maisteripapereiden lisäksi.

Laukkanen painottaa, että koulutuksessa keskitytään pitkälti luonnossa liikkumisen perusasioihin. Jonkinlaista tuntumaa aiheeseen pitää valittavilla opiskelijoilla toki olla ennakkoon.

Koulutuksessa painotetaan myös turvallisuutta ja saadaan valmiuksia yrittäjyyteen.

Riveriassa on parin vuoden ajan toteutettu luontopuolella myös kalastusoppaan tehtäviin valmentavaa kalatalouden ammattitutkintoa. Koulutuksessa on osittain samankaltaisia sisältöjä eräoppaiden kanssa, mutta maastokoulutukset painottuvat luonnollisesti kalastuksen pariin.

– Tähän mennessä koulutuksesta on valmistunut tusinan verran oppaita lähinnä Itä-Suomen alueelle. Muutamia uusia opasyrittäjiä on myös aloittanut toimintansa, Laukkanen kertoo.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä