Harrastukset: Sirpa Uimonen sytytti sirkusinnostuksen Joensuun seudulla yli 40 vuotta sitten
Sirpa Uimosella on tavoitteena suorittaa sirkustaiteen perusopintojen syventävät koulutukset viiden vuoden sisällä.
Joensuun keskustassa, Koskikadulla sijaitsevassa Sirkus Supiaisen sirkuskoulussa on takana vilkas kevätkausi. Koulun rehtorina tammikuussa aloittanut Sirpa Uimonen, kertoo, että heillä on ollut muun muassa eri ikäryhmille, alle kouluikäisistä aikuisille saakka suunnattuja perusryhmiä, joissa on ollut mahdollista harjoitella sirkuslajien laajaa kirjoa, kuten jongleerausta ja ilma-akrobatiaa. Uimonen kertoo erityisen suosittuja olleen lasten ilma-akrobatia ryhmien. Syksyllä sirkuskoulun on tarkoitus laajentua uusien kohderyhmien pariin.
– Ensi syksynä opetusta on tarkoitus laajentaa ainakin taaperosirkuksen, perhesirkuksen ja seniorisirkuksen suuntaan. Lisäksi tulee myös pyramidiryhmä, jossa harjoitellaan sirkuspyramidien tekoa, Uimonen avaa tulevan lukukauden suunnitelmia.
Mihinkään tuntemattomaan pestiin Sirpa Uimonen ei suinkaan tullut asettuessaan sirkuskoulun rehtoriksi. Hän perusti yli 40 vuotta sitten Uimaharjulla luokanopettajana toimiessaan koulun sirkuskerhon, joka muuttui toiminnan kasvaessa Susirajan sirkukseksi ja myöhemmin Uimosen pojan Rauli Katajavuoren nimeämäksi Sirkus Supiaiseksi. Sirkus Supiaisen toiminnanjohtaja Rauli Katajavuori on laajentanut sirkuksen toimintaa muutenkin vuosien varrella merkittävästi kulttuurin eri osa-alueille, perustaen muun muassa esittävän taiteen vierailuteatterin NÄYTTÄMÖN, joka sijaitsee samoissa tiloissa Koskikadulla kuin sirkuskoulu.
– Tykkäsin järjestää lapsille toimintaa koulun ulkopuolella, ja Enon silloisen kansalaisopiston rehtori Helena Pyhänen sanoi, että laitapas pystyyn sirkusleiri. Silloin ei ollut edes ajatusta mitä se voisi olla, mutta siitä mielettömän hauskasta leiristä kaikki lähti liikenteeseen.
– Aluksi kehittelin ideaa itse, mutta pian mukaan tuli ammattilaisia, kuten taitovoimistelijoita ja tanssijoita, joiden kanssa kehitettiin ajatusta sirkuksesta. Meillä asui esimerkiksi liettualaisia sirkustaiteilijoita puolen vuoden ajan opettamassa sirkustaiteen saloja, Uimonen muistelee sirkuskoulun alkutaivalta.
Pohjois-Karjalaan Uimonen palasi kolme vuotta sitten, lähes kolmen vuosikymmenen jälkeen, toimittuaan Orivedellä erityisopettajana.
Hän ajatteli ensin siirtyvänsä mummon ja eläkeläisen rooliin, mutta tekeväiselle ihmiselle aika kävi nopeasti pitkäksi.
– Olen tehnyt edelleen sijaisuuksia erityisopettajana lähikuntien alueella, hoitanut lapsenlapsia ja nyt toimin myös sirkuskoulun rehtorina, ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Uimonen kertoo.
Sirkus on ollut Uimoselle merkittävä osa elämää läpi vuosikymmenten. Hän toimi muun muassa 1990-2010-luvuilla Suomen Nuorisosirkusliiton puheenjohtajana useita jaksoja. Orivedellä asuessaan Uimonen veti kahden vuosikymmenen ajan kesäisin sirkusleirejä lapsille.
– Muistan miten omia oppilaitani erityisluokalta tuli kesällä vanhempiensa kanssa leireille. Se oli koko perhettä vahvistavaa tekemistä.
– Tuntui, kun oppilaat palasivat syksyllä kouluun, että he olisivat kasvaneet henkisesti pari vuotta.
Kasvatuksellinen rooli onkin Sirpa Uimoselle sirkuskoulun keskeisimpiä tehtäviä. Tavoitteellisuus, turvallisuus ja luottamus ovat avainsanoja, joiden varaan Sirkus Supiaisen sirkuskoulun toiminta ja arvot rakentuvat. Sirkus vahvistaa Uimosen mukaan muun muassa lasten ja nuorten ryhmätyötaitoja.
Vaikka sirkuksesta tulee monelle mieleen ensimmäisenä huimat ja painovoimaa uhmaavat temput, painottaa Uimonen turvallisuuden merkitystä.
– Ikinä ei saa olla sellainen tunne, että teen riskillä, vaan täällä harjoitellaan aina niin, että mitään pelkoa loukkaantumisesta ei ole. Katsojat eivät sitä välttämättä tiedä, mutta esitysten taustalla on yleensä satoja tunteja harjoitusta.
Sirkusharrastuksen suosio on kasvanut Sirpa Uimosen mukaan viime vuosina valtavasti. Kun Sirkus Supiainen otti ensiaskeleitaan Uimaharjussa, oli Uimosen mukaan suomessa vain neljä sirkuskoulua. Nyt niitä on 60 ympäri Suomea.
Mistä sirkuskoulujen suosio johtuu?
– Sirkustemppujen tuoma jännitys on varmasti yksi tekijä mikä houkuttelee, mutta yhtä lailla nähdyksi tulemisen tarve ja kehollisen itsetunnon vahvistaminen ovat nykypäivänä entistä keskeisempiä. Sen olen huomannut opetustyössäkin, että kehollinen itsetunto on todella tärkeä asia ja se on valitettavasti häviämässä.
– Sitten aikuisenakaan ei uskalleta liikkua, kun koetaan, oma keho on vääränlaisena ja ajatellaan, ettei se sovellu tähän harrastukseen. Sirkus on hyvä keino vahvistaa kehollista itsetuntoa, Uimonen sanoo.
Sirkuskoulussa harjoitellaan myös esiintymistä ja siihen liittyvää jännitystä. Uimosen sanoin, pyritään saamaan parhaat puolet jokaisesta esiin. Sirkuksen valttikorteiksi hän listaa myös harrastuksen monipuolisuuden.
– Sirkukseen on monia tapoja osallistua. Jos ei esimerkiksi innostu akrobatiasta tai pyramideista, voi harjoitella tasapainoilua, jongleerata, tai olla vaikka klovni. Jos taas lavalla olo ei tunnu omalta jutulta, niin voi esimerkiksi tehdä ääniä, maisemia tai valoja esitykseen.
Sirpa Uimonen kertoo, ettei sirkuskoulussa olla kasvattamassa sirkusammattilaisia kiertäviin sirkuksiin. Suurin osa sirkuskoululaisista tulee olemaan Uimosen mukaan kulttuurin tulevia kuluttajia eli katsojia.
– Esimerkiksi jongleerauksesta saa eri tavalla irti, jos on omaa kokemusta. Sirkuskoulu kasvattaa myös taitoa katsoa sirkusta.
Kommentoi