Historian henkilö: Viiniä tarjolla – jos liike on auki
Väritetyssä kuvassa Hasanniemen Oluttehtaan konttoristi Hilda Iman ja puolisonsa kaupanhoitaja Tahvo Ryynänen. Alkuperäiset mustavalkeat kuvat ovat vuosilta 1902 ja 1903.
Kauppojen ja kauppakeskusten juomahyllyt pursuavat alkoholipitoisia juomia. 1900-luvun alussa niitä sai anniskeluliikkeiden ohella laillisesti vain niistä kaupunkien kauppaliikkeistä, jotka olivat saaneet myyntiluvan. Joensuussa yksi tällainen liike, viinien myyntilupa mukaan lukien, oli Joensuun Viinikauppa-Osakeyhtiö. Liikkeen vastaavana toimi kauan aikaa mies nimeltä Tahvo Ryynänen.
Ryynänen syntyi Lieksan Vuonislahdessa vuonna 1869 neljäntoista lapsen suurperheeseen. Ajan tottumusten mukaisesti Tahvo lähti kotoa jo teini-iässä toimeentuloaan etsimään. Hän vietti muutaman vuoden Ruskealassa ja kotiutui Joensuuhun 21-vuotiaana, kesällä 1890.
Joensuussa Ryynänen oli kauppa-apulaisena kauppias Frithioff Neppeströmin liikkeessä peräti 14 vuoden ajan. Hänen työsuhteensa aikana kauppiaan talossa Torikadulla asuivat myös sellaiset aikanaan kaupan alalla vaikuttaneet henkilöt kuten Heikki Surakka, Paavo Tarnanen, John ja Valter Lihr sekä Tahvon pikkuveli Antti Juho Ryynänen.
Kauppaneuvos Neppenström arvosti kovin Tahvo Ryynäsen työtä ja uskollisuutta. Kun hän menehtyi vuonna 1905, niin testamentissa oli muistettu useita pitkäaikaisia työntekijöitä. Tahvo sai testamentin mukaan jäämistöstä 4000 markkaa. Nykyrahassa se vastaisi noin 21 000 euroa.
Kauppa-apulaisten työ oli 1800-luvun lopulla hyvin kuormittavaa. Asiaan koetettiin löytää parannusta muun muassa yhdistystoiminnan kautta. Tahvolle asia oli tärkeä, olihan hän itsekin kauppa-apulainen.
Kesällä 1894 Ryynänen piti kauppa-apulaisten kokouksessa puheen, jossa hän kannatti Joensuun Kauppapalvelija-Yhdistyksen perustamista. Tahvosta tuli sittemmin monivuotinen yhdistyksen aktiivijäsen.
Tahvo purjehti avioliiton satamaan posteljoonin tyttären Hilda Imanin kanssa vuonna 1904. Sen jälkeen pariskunta muutti Tahvon nimiin kirjattuun taloon, Koulu- ja Suvantokadun kulmakortteliin. Talossa olivat vuokralaisina myös Hilda-puolison vanhemmat ja sisarukset.
Joensuun Viinikauppa-Osakeyhtiö, jonka toimintasääntöjen puuhamiehenä oli ollut muun muassa kauppaneuvos Neppenström, ja hieman yllättäen myös piirilääkäri Henrik Hällström, oli ehtinyt toimia jo vuodesta 1896 lähtien Adam Turusen toimiessa liikkeen vastaavana.
Kun Turunen menehtyi sairauteen alkuvuodesta 1909, kaupanhoitajan pesti tuli avoimeksi. Tahvo Ryynänen katsottiin tehtävään sopivaksi. Tässä työssä hän jatkoi vuosia, kunnes vakava sairaus teki työnteon liian vaikeaksi.
Viinikauppa-Osakeyhtiö oli eräänlainen kaupungin varainkeruuyhtiö. Se ei siis ollut varsinainen yksityinen yritys eikä nykyisen Alkon tapainen valtion monopoli. Liikkeen tarkoitus oli sääntöjensä mukaisesti myydä viiniä ja mietoja väkijuomia yhdessä Joensuun kaupungissa sijainneessa liikkeessä.
Alkoholin myyntilupaa tuli ajan hengen mukaisesti hakea aika ajoin uudelleen, eikä Viinikauppa-Osakeyhtiö ollut poikkeus.
Yhtiön liikevoitosta osa meni osakkeita ostaneille puhdasmaineisille kaupunkilaisille. Joensuun kaupungin ulkopuolisille henkilöille tai huonomaineisille kaupunkilaisille osakkeita ei alun alkaenkaan myyty. Osakkeenomistajille maksetun tuoton jälkeen loppuosa viinikaupan liikevoitosta siirtyi kaupungin pohjattomaan rahastoon.
Liikkeen alkoholijuomien myynnin päämäärä oli – juoppouden ehkäiseminen! Asia kuulostaa melko erikoiselta. Ilmeisesti ajatuksena oli, että kun juomien tarjontaa on, ja niiden myynti on säädeltyä, niin ihmiset käyttäisivät vain myynnissä olevia ”virallisia” humaltavia juomia.
Kun alkoholipolitiikka oli tuohon aikaan raittiusaatteen läpäisemää, niin Viinikauppa-Osakeyhtiölläkin oli aukiolorajoituksia runsaan mitoin. Esimerkiksi markkinoiden ja toripäivien aikaan liike oli kiinni koko viikon.
Ristiriita kaupungin varainhankinnan suhteen oli tässä kohden suuri, kun juuri markkinoiden ja toripäivien aikaan liike olisi todennäköisesti tuottanut eniten tuloja. Kaupunkilaisten juomiskäyttäytymistä haluttiin säädellä moninaisin keinoin, ja se oli monen päättäjän mielestä alkoholijuomien myyntituloja tärkeämpää.
Ryynästen perheen toimeentulo oli toisellakin tavoin kytkeytynyt humaltavien juomien maailmaan. Tahvon Hilda-puoliso oli jo 1890-luvun lopulta alkaen työskennellyt 11 vuotta Hasanniemen oluttehtaan konttorissa.
Kun tehtaalla oli tulipalo heinäkuussa 1907 niin Hildan työ päättyi. Konttorityölle ei toisaalta olisi ollut enää aikaakaan, sillä Ryynästen perheeseen tuli vuosina 1907-1913 neljä lasta, kolme poikaa ja yksi tyttö.
Tahvo Ryynänen menehtyi kesällä 1918, 49-vuotiaana. Kauppa-apulaisesta viinikaupanhoitajaksi päätyneen miehen muistolle kävi kuten hiljaisesti puurtaneiden kohdalla usein käy. Se on jäänyt unohduksiin. Samoin kävi oluttehtaan konttoristina työskennelle Hilda-puolisolle, jonka aika päättyi vuosia Tahvoa myöhemmin, 58-vuotiaana.
Monelle aikalaiselle ainakin satunnaista viihdykettä tarjonnut ja Joensuun kaupungille varoja tuonut Joensuun Viinikauppa-Osakeyhtiö lakkautettiin vuonna 1920. Jäännösvarat siirtyivät kaupungin rahastoon ja sieltä ne käytettiin johonkin tuon ajan mittapuun mukaisesti hyväksi katsottuun tarkoitukseen.
Kommentoi