Opiskelu: Ovia avaava ruotsi
Apulaisprofessori Jaana Kolulle ja yliopisto-opettaja Sara Karhulle Ruotsi on tuttu monella tapaa. Kuvaajan pyynnöstä he näyttivät kartalta, missä kaikkialla ovat maassa vierailleet.
Suomalaisten suhde ruotsin kieleen on pitkään ollut kaksijakoinen. Toisaalta kieli on tuttu: lainasanoja on paljon, monelle se voi olla läheinen vaikka nuoruuden kesätyöajoilta tai länsirannikon sukulaisilta, ja samaan aikaan moni varsinkin Itä-Suomessa saattaa ajatella, ettei toista kotimaista tarvitse mihinkään.
Toisen kotimaisen kielen hallinta voi kuitenkin avata monia ovia, joita ei aina tule ajatelleeksikaan.
– Ruotsin osaaminen tuo lisäarvoa monella alalla ammattitaitoon. Se voi parantaa työllistymismahdollisuuksia, ja yrityksien on helpompi laajentaa toimintaansa Pohjoismaissa, mikäli työntekijät osaavat ruotsia, sanoo Itä-Suomen yliopiston ruotsin kielen apulaisprofessori Jaana Kolu.
– Kielitaito on aina rikkaus. Ja yhden vieraan kielen opittuaan toisen saa haltuun sitä nopeammin, Jaana Kolu muistuttaa.
Kolu itse opiskeli ensin venäjää pääaineena ja ruotsia sivuaineena, mutta vaihtoi opintojensa loppuvaiheessa pääainetta huomattuaan tekevänsä töitä ruotsin kielen parissa. Nykyään työ ruotsin kielen apulaisprofessorina tarkoittaa, että hän käyttää ruotsin kieltä myös pohjoismaalaisten kollegojensa kanssa esimerkiksi tiedelehden toimitustyössä.
– Eri puolilla Suomea on toki paljon eroja siinä, minkä verran kieltä niin sanotusti tarvitsee tai pääsee käyttämään. Pääkaupunkiseudulla ja monissa länsirannikon kaupungeissa sekä Ruotsin rajalla pohjoisessa ruotsin kielen taitoa tarvitaan työelämässäkin jatkuvasti.
– Mutta ruotsin kieli toimii ovien avaajana myös koko Skandinaviaan: sen avulla on helppo päästä sisälle vaikkapa Norjan, Tanskan tai Islannin elämään, jos vaikka haaveilee ulkomailla asumisesta tai työskentelystä.
Siinä missä ennen kielen opiskelijoista valmistui opettajia tai tutkijoita, on nykytyöelämässä mahdollisuuksien viidakko aivan toisenlainen.
Joensuussa ruotsin kieltä on voinut opiskella jo vuodesta 1968 asti. Tuolloin Joensuun korkeakoulussa aloittivat ensimmäiset ruotsin kielen opiskelijat, joita tällä hetkellä on noin 90 pääaineopiskelijaa sekä 107 sivuaineopiskelijaa. Ensi syksynä uusia opiskelijoita aloittaa jälleen 25.
Joensuussa ruotsin kielen yliopisto-opettajana työskentelevä Sara Karhu on itse malliesimerkki siitä, kuinka kielitaito voi avata portteja.
– Olen kotoisin Ruotsin Lapin sydämestä, Jällivaarasta, joka sijaitsee 100 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen päin. Kotimme oli varsin monikielinen: äitini oli ruotsalainen, isäni suomalainen ja äidin isä puhui meänkieltä. Kävin kouluni ruotsin kielellä, mutta suuntasin Suomeen jo lukion jälkeen.
Syynä Suomeen ja aikanaan Itä-Suomeen suuntamiseen oli tuleva aviomies, joka on kotoisin Kontiolahdelta. Ensin perhe kuitenkin asui Helsingissä lähemmäs 20 vuotta sekä Porissa 8 vuotta.
Perheeseen syntyi kuusi lasta, ja Sara Karhu työskenteli erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä, esimerkiksi Finnairilla.
– Ruotsin kieli oli tavallaan se taustavoima, joka auttoi minua työllistymisessä aina. Koska puhuin sitä äidinkielenä, pystyin tekemään hyvin monenlaisia töitä aina opettamisesta käännös- ja tulkkaustöihin.
Kun Karhun perheen esikoistytär muutti Joensuuhun yliopistoon opiskelemaan ruotsin kieltä, innostui äitikin asiasta.
– Tutkailin ruotsin kielen opintokokonaisuuksia, ja sisällöt alkoivat kiinnostaa heti. Pääsin opiskelijaksi vuonna 2018, ja tein aluksi opintoja kotoamme Tuusulasta. Lopulta päätimme koko perhe muuttaa Joensuuhun.
Kyvykäs opiskelija ja natiivi kielen puhuja huomattiin laitoksella nopeasti, ja kun maisterintutkinto oli valmistumassa, pyydettiin Sara Karhua tekemään lehtorin sijaisuuksia yliopistolle.
– Olen löytäyt oman intohimoni kielen opetuksesta. Kielen opiskelu on niin moniulotteista joka tavalla, eikä opiskelu enää tosiaan ole samanlaista kuin entisinä aikoina, kun luennoitsija puhui ja opiskelijat kuuntelivat puolitoista tuntia hievahtamatta, Sara Karhu kertoo aidon innostuneena.
Kielen oppimisessa ”kieleily” on mainio keino saada uusi, vieras kieli alulle.
– Kieleily tarkoittaa kielenoppijoiden kaikkien kieliresurssien hyödyntämistä opetuksessa. Esimerkiksi englannin ja ruotsin samanlaisia sanoja ja joitakin kielioppiasioita voidaan vertailla toisiinsa, Jaana Kolu kertoo.
– Suomenkielisissä peruskouluissa ruotsin kieli alkaa nykyään kuudennella luokalla, mutta kieltä olisi todella hyvä saada lapsille jo aiemmin käyttöön. Lapset oppivat usein kieltä kuin itsestään, kun sitä vain tuodaan heidän elämäänsä, Jaana Kolu ja Sara Karhu pohtivat.
– Esimerkiksi päiväkodissa, esikoulussa ja alaluokilla olisi luontevaa lisätä ruotsin kielen käyttöä.
Kolu ja Karhu suosittelevat opiskelijoita ja työikäisiäkin tarttumaan rohkeasti ruotsin mahdollisuuksiin. Aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kielen opiskelua.
– Itä-Suomen yliopistossa on vapaan sivuaineoikeuden vuoksi erinomaiset mahdollisuudet opiskella ruotsia hyvin poikkitieteellisesti. Vain mielikuvitus on rajana, jos miettii, millaista hyötyä kieliopinnoista on vaikka oikeustieteen tai kauppatieen opintoihin.
– Myös avoimen yliopiston kautta voi kasvattaa ruotsin osaamistaan, ja saada kieliosaamisesta lisäarvoa silloin, kun on jo työelämässä, Jaana Kolu muistuttaa.
Kommentoi