Hyvinvointialue: Kuukausi aikaa muodostaa kanta

Adressi, johon kertyi loppujen lopuksi 9 240 nimeä, luovutettiin tiistaina aluevaltuuston puheenjohtajalle Merja Mäkisalo-Ropposelle (sd.).

Valmistelussa aluevaltuutetuille tuotiin kolme vaihtoehtoa, joista yhdessä on mukana lähipalvelupiste myös Juuassa, Polvijärvellä, Enossa, Tuupovaarassa, Tohmajärvellä, Rääkkylässä ja Heinävedellä.

Yleislinja kuitenkin on keskittämisessä ja liikkuvien palvelujen käytössä. Adressin allekirjoittajat haluavat panostaa ehdotettuja vaihtoehtoja enemmän lähipalveluihin ja perusterveydenhuoltoon.

– Hyvinvointialueena meidän pitäisi uskoa enemmän omaan tekemiseen ja tehdä sen mukaisesti linjavalinnat, Kuittinen sanoo.

– Omaishoito esimerkiksi on yksi semmoinen säästöjä tuova asia, joka vähentäisi laitoshoidon tarvetta. Ylipäätään meidän pitäisi ohjata ihmisiä ennakoivalla otteella.

Kuittinen sanoo, että tässäkin ajassa olisi paljon tilausta Pohjois-Karjala-projektillaan aikoinaan maakunnan terveystilannetta parempaan kääntäneen Pekka Puskan kaltaiselle työlle.

– Melkein kaikki ymmärtävät, että perusterveydenhuolto on erikoissairaanhoitoa halvempaa, mutta päätöksentekoon kun asioita viedään, ollaan kuitenkin taipuvaisia leikkaamaan perusterveydenhuollosta ja rakentamaan vielä uusia seiniä erikoissairaanhoitoon.

Adressin allekirjoittanut vasemmistoliiton aluevaltuutettu, Rääkkylässä 40 vuotta lääkärinä työskennellyt Tapio Hämäläinen haluaa turvata lääkärin vastaanoton jokaiseen kuntakeskukseen.

– Moni asia selviäisi siinä vaiheessa, kun potilas pääsee selvittämään henkilökohtaisesti lääkärin kanssa asioita. Siinä selviäisi myös monet sosiaaliset ja mielenterveysongelmat. Katastrofi on, jos palvelut etäännytetään, Hämäläinen huomauttaa.

Hämäläisen mukaan esimerkiksi Rääkkylästä tehdyt arviot perustuvat vääriin tietoihin.

– Sinne on heitetty syötiksi Jukolanportin ja Honkavaaran terveyskeskuksen rakentaminen osoittamaan, että kolmosvaihtoehdon toteuttaminen vaatisi paljon rakentamista. Se ei pidä paikkaansa. Aivan hyvin pystyisimme toimimaan nykyisissä tiloissa ja uskon, että ainakin Rääkkylän kunta kääntää jokaisen kiven, että arvio perustuu todellisuuteen.

Sekä Kuittinen että Hämäläinen olisivat valmiit hyväksymään lähipalveluja sisältävän kolmosvaihtoehdon, jos siihen tehdään muutoksia.

Suurin osa 59 aluevaltuutetusta jätti adressin allekirjoittamatta. Millaista palautetta nimien pyytäjät oikein kollegoiltaan saivat?

– Tässä kun nyt koukataan kansan kautta, osa ehkä ajatteli, että tämmöistä vaikuttamistapaa ei tarvita, koska ihmiset ovat valinneet meidät päättämään asioista, Kuittinen arvelee.

Hämäläinen epäilee, että painostus on kova varsinkin uusia, kokemattomia valtuutettuja kohtaan.

– Joku sanoi, että nyt kun on tehty näin hyvä suunnitelma, ei skenaarioita pidä mennä sotkemaan ja epäjärjestystä luomaan.

Kuittinen uskoo, että keskustelu aktivoituu, kun adressi on jätetty ja päätöksenteon hetki lähestyy.

Tiukassa rahatilanteessa on kova paine keskittämiseen ja liikkuvien palvelujen kehittämiseen. Adressin jättäjillä on noin kuukausi aikaa saada valtuutettukollegansa vakuuttuneiksi lähipalvelujen paremmuudesta. Riittääkö aika?

– Toivon mukaan järkipuhe menee perille, Hämäläinen vastaa.

– Uskon, että kaikki aluevaltuutetut haluavat kuitenkin kansalaisten parasta. Paljonhan siellä on kansanedustajaehdokkaina olleita, joilla kaikilla oli joku hyvä teema – kellä lapsen etu, kellä mielenterveyspalvelut, kellä peruspalvelut.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta luotaessa moni korosti, että asiat on hoidettava niin, että valtiovalta ei ala patistaa yhdistymiseen Pohjois-Savon kanssa. Hämäläinen sanoo, että Kuopion kutsuu, jos perustasolle ei ruveta satsaamaan.

– Onko siinäkään loppujen lopuksi mitään pelättävää, voiko Kuopiokaan hoitaa näitä asioita tämän huonommin. Se tietysti olisi iso menetys, jos keskussairaalasta loppuisi korkean tason päivystys, mutta perusterveydenhuoltoon se tuskin vaikuttaisi millään tavalla.