Historia: Vuosisadan vaihteessa Karjalaisen päätoimittajana toimineen Tahvo Könösen talo oli näyttävä ilmestys
1800-luvun lopulla Joensuun I kaupunginosa oli vielä melko harvakseen rakennettua seutua. Rahatoimikamari järjesti aika ajoin tonttien huutokauppoja. Yksi tällainen tonttihuutokauppa oli marraskuussa 1898 ja siinä huudettavana oli muun muassa ”rakentamaton kartanomaa nro 3 korttelissa 11” eli silloisten Nikolain(Kirkko)- ja Lasaretti(Sairaala)katujen lounaiskulmalla oleva tontti – tai tonttu, jota nimitystä tonteista tuolloin käytettiin ja vielä pitkään sen jälkeenkin.
Korkeimman tarjouksen 1 020 markkaa teki postiekspeditööri Frans G. Fagerström. Myöhemmin samassa kuussa kokoontunut valtuusmiesten kokous ei kuitenkaan hyväksynyt Fagerströmin tarjousta ja tontin hinnaksi määrättiin 2000 markkaa
Kun valtuuskunnan huhtikuun 1899 kokoukselle tuotiin tieto, ettei Fagerström ole suostuvainen maksamaan tontista määrättyä 2000 markan hintaa, niin ”tarjosi Waltuuskunnan sihteeri T. Könönen mainitusta kartanomaasta nyt kaksituhatta (2000) markkaa, ja Waltuusmiehet hyväksyen tarjouksen, päättivät sen siitä hinnasta hänelle myödä”.
Kauppakirja tontista rahatoimikamarin kanssa tehtiin säädettyjen muotoseikkojen jälkeen marraskuussa 1899.
Tahvo Könönen oli tullut Joensuuhun 1890 Karjalattaren päätoimittajaksi. Hän oli avioitunut Iidansa kanssa 1891, ja heillä oli pojat Aulis ja Arvo. Joensuussa he olivat asuneet vuokralla vaskiseppä Jakob Jacklinin talossa nykyisen Malmikatu 5 paikalla. Omaa taloa kaivattiin ja nyt sellaisen rakentamiseen ryhdyttiin.
Rakennusmestari T. Saastamoisen laatimat talon piirustukset olivat valmiit jo lokakuussa 1899, ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin maaliskuussa 1900 ja rakennuslupakin samassa kuussa. Komea talo kadunkulmaan ortodoksisen kirkon lähelle nousikin näyttävine punagraniittisine kivijalkoineen ja katolle tehtyine näköalatorneineen. Tuota näkötornia tosin ei ollut alun pitäen hyväksyttyihin piirustuksiin piirretty.
Vuonna 1917 Tahvo Könönen joutui tilanteeseen, että katsoi parhaaksi luopua talostaan. Ostaja oli Joensuuhun muuttanut tehtaanjohtaja Karl J Backman Tilda-puolisoineen. Kaupat tehtiin vuoden 1917 huhtikuussa 39 000 markan hinnasta, ja Backmanit tulivat talon asukkaiksi Könösten jälkeen. Tahvo Könönen muutti Iidan kanssa Haminaan, josta Tahvolle löytyi työpaikka sikäläisessä lehdessä.
Tahvo Könönen menehtyi helmikuussa 1922 Haminassa vain 57-vuotiaana. Hänen viimeinen leposijansa on Joensuussa.
Backmanit muuttivat joulukuussa 1926 takaisin Helsinkiin, ja talon osti toukokuussa 1927 tilanomistaja John Cederberg 370 000 markan kauppahinnasta. Cederberg taasen möi sen huhtikuussa 1944 Kymin Osakeyhtiölle 1 000 000 markalla.
Elettiin sota-aikaa, ja talo oli ollut jo pidemmän aikaa sotilaskäytössä. Vuonna 1942 voimaan tulleen kiinteistön hankkimista rajoittavan lain mukaan talon kaupalle tuli hakea lupaa lääninhallitukselta. Sellaisen Kuopion lääninhallitus myönsikin tammikuussa 1945 ja kauppa toteutui.
Vuosikymmenten saatossa talo ehti olla muun muassa maanviljelysseurankin käytössä. Talon komea torni, parveke ja kolmiomalliset kattoikkunatkin hävisivät 1940-luvulle tultaessa. Talo oli pystyssä vielä vuosien 1959–60 aikana, mutta sai väistyä vuoden 1962 lopulla valmistuneen S. A. Tervo Oy:n rakentaman kerrostalon Asunto Oy Kärkikulman alta.
Kommentoi