Palvelut: Remontoitu virastotalo Kauppakadulla kokoaan yhteen kymmenen valtion virastoa

Samassa rakennuksessa toimi jo aiemmin Joensuun virastotalo. Senaatti-kiinteistöt teki rakennukseen laajan peruskorjauksen, ja nyt tiloissa on yhteiset työympäristöt ja asiakaspalvelutilat TE-toimistolla, Digi- ja väestötietovirastolla sekä Maanmittauslaitoksella.

Virastotaloon muuttivat myös valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Keha-keskus, Tulli, Itä-Suomen Aluehallintovirasto, Taiteen edistämiskeskus, Business Finland ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Tiloissa tulee työskentelemään noin 600 henkilöä.

Pohjois-Karjalan TE-toimiston väki on uusista tiloista innoissaan.

– Opettelemme tässä aivan uutta työkulttuuria samalla: kellään ei enää ole omia, pysyviä työhuoneita, vaan täältä voi hakea kulloiseen tehtävään sopivan työtilan itselleen, sanoo TE-toimiston johtaja Katriina Päivinen.

TE-toimiston rooli työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden yhdistäjänä on muuttanut muotoaan viime vuosina muutenkin. Mukaan on tullut uudenlaista viestintää, markkinointia ja monenlaista uutta tekemistä. Yhtenä esimerkkinä TE-toimistolaiset esittelevät TE-livestudiotaan.

– Tämä on vuorovaikutteinen rekrytointikanava, jossa työnantaja voi tulla videoyhteyden kautta kertomaan työvoimatarpeestaan. Lähetyksessä on chat-ominaisuus, jolloin työnhakijat voivat esittää kysymyksiä, kertoo palvelujohtaja Henri Kokko yrityspalveluista.

TE-livestudion lähetystä voi seurata internetin kautta mistä tahansa.

– Huhtikuussa 2021 aloitettu livestudio on saanut todella positiivisen vastaanoton, ja tämän kautta on moniin avoimiin tehtäviin löytynyt tekijä. TE-live voi tarvittaessa tulla kuvaamaan myös työpaikoille, jolloin voidaan esitellä esimerkiksi työtiloja tai näyttää konkreettisesti, millaista työtä tehdään, Henri Kokko kertoo.

Työnhakua edistetään muutenkin nykyään paljon verkossa.

– Meillä on käytössä eri some-kanavat, ja työnhaun edistäminen tapahtuu nykyään muutenkin hyvin monella eri tasolla ja tavalla. Meidän tärkein tehtävä on yhdistää työttömän työnhakijat ja työpaikat, ja toiminnan on oltava nykyajassa kiinni, Katriina Päivinen huomauttaa.

– Toki edelleen asiakkaita tavataan myös kasvokkain, henkilöasiakaspalveluiden palvelujohtaja Anu Huotari sanoo.

Samoin asiakkaita kontaktoidaan puhelimitse; jokaiselle työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneelle henkilölle soitetaan viiden päivän kuluessa.

Uuteen virastotaloon kaikki vieraat, asiakkaat ja asiantuntijat marssivat samasta ovesta. Yhteisessä aulatilassa on ilmoittautumispiste, ja aulan palvelutiskin takaa opastetaan tarvittaessa eteenpäin.

– Tälläkin voi olla merkitystä: ihmisen ei tarvitse enää tuntea marssivansa työvoimatoimiston ovesta sisään. Siihen on joskus menneinä vuosina liittynyt tiettyä häpeän tunnetta, vaikka työttömyys voi todellakin kohdata ketä tahansa, Katriina Päivinen huomauttaa.

Pohjois-Karjalan työttömyystilanteen näkymät ovat tällä hetkellä hiukan sumuiset. Avoimien työpaikkojen määrä alkoi kasvaa loppuvuodesta 2020, mutta viime syksynä kasvu lähti hidastumaan. Samoin työttömien määrä on vähentynyt jo vuosia, mutta nyt viime kuukausina määrän lasku on hidastunut.

– Myönteistä on se, että nuorisotyöttömyys on laskenut parin viime vuoden ajan merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömien määrässä näkyy myös Pohjois-Karjalan väestön ikäjakauma, jossa mm. pitkäaikaistyöttömien eläköityminen näkyy jonkun verran luvuissa ja moni tulee eläkeikään tulevina vuosina, Katriina Päivinen tulkitsee tuoreita tilastoja.

Avoimia työpaikkoja on maakunnassa varsin runsaasti tarjolla. Esimerkiksi teollisuudessa, sosiaali- ja terveysalalla sekä ravintola- ja matkailualalla on paikkoja auki jatkuvasti.

Tuoreiden tilastojen mukaan Pohjois-Karjalassa oli työttömiä työnhakijoita 9 720, mikä on 13,6 prosenttia työvoimasta. Vuosi sitten maakunnan työttömyysprosentti oli 13,8. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 9,8 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin 10,4 prosenttia.