Julkaistu    |  Päivitetty 
Henri Jumppanen

Pyhäselkä: Urheiluseura liikuttaa ja luo yhteishenkeä sukupolvesta toiseen

Lemmenlavalla on pyörähdelty tanssimusiikin tahtiin vuodesta 1963 asti. Tanssilavan ylläpito on olennainen osa Pyhäselän Urheilijoiden vuodenkiertoa. Lemmenlavalla on pyörähdelty tanssimusiikin tahtiin vuodesta 1963 asti. Tanssilavan ylläpito on olennainen osa Pyhäselän Urheilijoiden vuodenkiertoa.

Pyhäselän Urheilijat on liikuttanut jo 78 vuotta Pyhäselän seudun ihmisiä eikä pysähtymisen merkkejä näy. Muun muassa keihäänheitossa maailman huipulle saakka meritoitunut seura tarjoaa kilpaurheilun lisäksi monipuolista aktiviteettia hiihtoladuilta lavatanssien tunnelmiin saakka.

Vuoden vaihteessa PyU:n uutena puheenjohtajana aloitti joensuulainen Petri Maskonen. Millekään täysin vieraalle tontille 52-vuotias Maskonen ei astunut, sillä aiemmin muun muassa Pohjois-Karjalan yleisurheilun puheenjohtajana toiminut Maskonen on kirjoittanut vuonna 2020 julkaistun seurahistoriikin: Maaseutuseurasta Suomen parhaimmistoon – Pyhäselän urheilijoiden taival 1945–2020.

 

Pyhäselän urheilijoiden selkeästi suurin ja tunnetuin lajijaosto on yleisurheilu. Seuran riveistä on ponnistanut maailmankartalle muun muassa keihäänheiton suomenennätysmies ja maailmanmestari Aki Parviainen.

Petri Maskonen kertoo PyU:n lajitarjonnan supistuneen vilkkaimmista 1980–90-luvun vuosista, jolloin seuralla oli toistakymmentä lajijaostoa. Pyhäseuran urheilijoiden riveissä on vuosikymmenten varrella muun muassa hypätty mäkeä, keilattu ja pelattu tennistä sekä jääkiekkoa. Nykyään seuralla on neljä aktiivisesti toimivaa jaostoa. Yleisurheilun lisäksi voimissaan ovat salibandy-, hiihto- ja kuntoliikuntajaosto. Seuran rahoitus hoidetaan Kunniakierros-varoilla, jäsenmaksuilla, Joensuun kaupungin ohjaaja- ja koulutusavustuksilla, Lemmenlavan tuotolla sekä jaostojen omatoimisella talkootyöllä.

 

Yleisurheilun hallikauden pyöriessä parasta aikaa, on myös hiihto yksi seuran näkyvimmistä lajeista näin talvella. Tästä yhtenä esimerkkinä on PyU:n järjestämä, maksuton, alle kouluikäisille suunnattu Hippo-hiihtokoulu, joka järjestetään tammi–helmikuun aikana Hammaslahden valaistuilla ladulla.

– Helmikuun lopussa on tulossa myös isompi koko perheen talvitapahtuma, jossa olemme pääjärjestäjänä, mutta siitä en voi vielä tässä vaiheessa kertoa enempää, Maskonen kertoo.

Vuonna 2021 uusitun Hammaslahden yleisurheilukentän ja Hammaslahden latujen lisäksi Pyhäselän urheilijat harjoittelevat esimerkiksi Pyhäselän alueen koulujen liikuntasaleissa, Niittylahdessa sekä Joensuu Areenassa.

 

Petri Maskosen mukaan yhteen hiileen puhaltavan yhteisön, suurten persoonien ja seura-aktiivien merkitys on suuri, kun miettii Pyhäselän urheilijoiden elinvoimaisuutta.

Maskonen kertoo, että Pyhäselästä on löytynyt aina aktiivisia persoonia, jotka ovat olleet näkyvästi mukana seuran toiminnassa jopa vuosikymmeniä.

– Yleisurheilussa se on tyypillinen ilmiö, että lasten vanhemmat tulevat mukaan seuran toimintaan. Osa siksi aikaa, kun oma lapsi harrastaa ja osa jää mukaan pidemmäksi aikaa, esimerkiksi oman lajitaustansa vuoksi.

– Ne ketkä ovat lapsena urheilleet, tuovat usein omia lapsiaan harrastamaan. Toisen ja kolmannen polven urheilijoita on lukemattomia tapauksia, Maskonen jatkaa.

Yhden tulevaisuuden haasteen Maskosen mukaan asettaa kysymys: löytyykö uusia aktiiveja ja ahkeria talkoolaisia vielä vanhojen kasvojen jäädessä sivuun?

– Seuratoiminnassa pitäisi aina ajatella jatkuvuutta – vaikka tilanne on nyt hyvä, niin viiden tai kymmenen vuoden päästä se voi olla aivan toinen. On tärkeää varmistaa, että uusia tekijöitä on tulossa vanhojen tilalle, ettei pudota tyhjän päälle tulevaisuudessa.

 

Talkootoiminta on Pyhäselän Urheilijoille, kuten monille muillekin urheiluseuroille merkittävä osa toimintaa. PyU:lla on Maskosen mukaan maine kotikulmillaan seurana, joka tarttuu avuliaasti monenlaisiin talkoisiin. Perinteisten talkoiden lisäksi seuran hoiteissa on ollut alusta saakka Hammaslahdessa sijaitseva nostalginen Lemmenlava, jonka avajaistanssit pyörähdeltiin toukokuussa 1961. Vuosien varrella lemmenlavalla ovat vierailleet Suomen suurimmat iskelmätähdet, kuten Irwin Goodman ja Katri Helena.

Tanssiperinnettä Hammaslahdessa ei katkaissut edes se, että lava paloi perustuksiaan myöten vuonna 1993. Uusi lava nousi Hammaslahteen jo samaisena vuonna. Tuleva kesä ei tee poikkeusta jatkumoon, vaan ”Lemiksen” parketeilla tullaan vaalimaan tanssilavakulttuuria ja laittamaan jalalla koreasti pitkin kesää.

– Alustavan ohjelman perusteella tiedossa on 19 tanssi-iltaa toukokuun lopusta syyskuulle saakka, Petri Maskonen sanoo.

Niin ikään pitkiä perinteitä edustaa PyU:n pitkäikäisin tapahtuma: Malmijuoksu. 1970-luvun hölkkäbuumin siivittämä ja tuoreen kaivoksen mukaan aikaan nimetty tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973. Tapahtuma on säilynyt näihin päiviin saakka ja koonnut vuosien varrella juoksijoita Hammaslahteen ympäri Suomea.

– Tänä keväänä Malmijuoksu järjestetään tutulla paikallaan pääsiäismaanantaina, Maskonen kertoo.

 

Pyhäselän Urheilijoiden roolin alueen elinvoimaisuudelle Petri Maskonen näkee merkittävänä. Yksi hänen puheenjohtajakautensa tavoitteista on säilyttää jo olemassa oleva toiminta voimissaan.

Maskosen mukaan seuratoiminnan merkitys heijastuu urheilun lisäksi monella tavalla lähiympäristöön ja sen ihmisiin.

– On tärkeää, että lapsilla ja nuorilla säilyvät tasaveroiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa omalla kotiseudullaan. Liikunnallisten hyötyjensä lisäksi seuratoiminta tuo mukanaan ylisukupolvista yhteisöllisyyttä, ihmissuhteita ja ystävyyttä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä