Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Ammatin takana: Yksi puhelu voi laittaa isännöitsijän työpäivän uusiksi

Tuomas Holopainen aloitti isännöintityöt jo parikymppisenä opiskelujen ohessa. Tuomas Holopainen aloitti isännöintityöt jo parikymppisenä opiskelujen ohessa.

Tuomas Holopainen on isänsä vuonna 1989 perustaman Karjalan Tilipalvelu Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja, mutta hän tekee myös isännöitsijän töitä ja sanoo nauttivansa työstään.

– Tänä vuonna täytän 40 vuotta ja samalla tulee 20 vuotta täyteen isännöintialalla. Aloitin jo opiskelun ohessa, Holopainen kertoo.

Yhtiön nettisivujen mukaan Karjalan Tilipalvelulla on viisi isännöitsijää ja neljä kiinteistösihteeriä. Holopainen korostaa, että kyse on tiimityöstä.

– Meillä on kiinteistösihteerit, jotka hoitavat myös kirjanpidot ja asiakaspalvelua, eli ei isännöitsijä yksin pyöritä asiakkaidensa asioita. Asiakaspalvelun merkitystä ei voi liikaa korostaa.

 

Asiakaspalvelu on sana, jota Holopainen korostaa pitkin haastattelua.

– Lähtökohtana on, että tämä on sataprosenttisesti asiakaspalvelutyötä. Koen, että työ vaatii myös muun muassa oma-aloitteisuutta ja nöyryyttä – ei nöyristelyä, mutta tietynlaista nöyryyttä työtä kohtaan, Holopainen sanoo.

– Sitten tämä vaatii pitkäjänteisyyttä ja paineensietokykyä. Välillä on hankaliakin asioita, mutta ne pitää hoitaa asianmukaisesti hermoja menettämättä. Sopeutumiskykyäkin pitää olla: jos tietyt asiat on kalenteroinut työpäivään, yksi puhelinsoitto voi muuttaa päivän ohjelman.

Karjalan Tilipalvelulla on asiakkaina jonkin verran kiinteistöosakeyhtiöitä, mutta valtaosa on asunto-osakeyhtiöitä. Vanhin kohde on rakennettu 1950-luvulla, uusin viime vuonna. Pienimmässä kohteessa on 4 huoneistoa, suurimmassa 74.

Skaala on siis laaja, laidasta laitaan.

 

Iäkkäämmissä kohteissa luonnollisesti riittää putkiremonttia ja muita isompia korjaushankkeita. Yhtiöiden elinkaariajattelun pääperiaatteina on tehdä vuosien päähän tähtääviä suunnitelmia, jotta tehtävät korjaustoimet olisivat mahdollisimman hallittuja.

– Isännöitsijänä pyrin kannustamaan yhtiöitä tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmia, Holopainen sanoo.

– Muun muassa asunto-osakeyhtiölain edellyttämä hallituksen korjaustarveselvityksen tulee sisältää seuraaville viidelle vuodelle mahdollisesti toteutettavaksi tulevat korjaustoimenpiteet. Itse korjaustoimista päättää sitten yhtiökokous. Yhtiöiden kannalta korjaustarveselvityksen laatimisvelvoite oli aikanaan hyvä lainparannus. Toki viisi vuotta on lyhyt aika taloyhtiön elämässä ja elinkaaressa. Sen vuoksi kunnossapitosuunnitelma olisi hyvä laatia pidemmällekin.

 

Työ vaatii kokonaisuuksien hallintaa sekä muun muassa talouden, tekniikan ja juridiikan osaamista.

– Kaikestahan isännöitsijä ei voi tietää, eikä tarvitsekaan. Oleellista on tietää, mistä tiedon löytää. Etuna on olla hyvä verkosto, josta asiakkaalle saa vaikka juridiikka-avun, Holopainen toteaa.

Asunto-osakeyhtiölain lisäksi yhtiöiden toiminnassa on otettava huomioon kymmenien lakien kokonaisuus.

– Jatkuvasti tulee lakimuutoksia, ja isännöintitoimiston henkilökunnalla on jatkuva koulutuksen tarve, pohtii Holopaineni, joka itse on suorittanut Johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinnon, AIT, sekä Auktorisoidun isännöitsijän pätevyyden.

Alalle tullessaan ihmisellä on yleensä pohjalla talouden, hallinnon tai tekniikan koulutusta.

 

Isännöitsijä tekee yhteistyötä yhtiön hallituksen kanssa, ja hallituksissa on tunnetusti monenlaisia persoonallisuuksia. Kuinka paljon työ vaatii ihmissuhdetaitoja?

– Tässäkin työssä kuten asiakaspalvelutyössä yleensä hyvistä ihmissuhdetaidoista on suuresti etua, Holopainen vastaa.

– Ihmissuhdetaidot on avainkysymys. Isännöitsijä panee toimeen yhtiökokouksen ja hallituksen kokousten päätöksiä, ja välillä kyse voi olla jonkun osakkeenomistajan kannalta ikävistäkin asioista. Silloin pitää varautua siihen, että palaute voi olla sen mukaisesti rakentavaa palautetta. Tärkeää isännöitsijän työssä on ohjeistaa, että päätökset yhtiössä tehdään asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Omat haasteensa tuovat myös muun muassa vesivahinkojen kaltaiset yllätykset, jolloin osakkaille pitää kertoa ikäviä asioita.

 

Holopainen sanoo saavansa hyvän tunteen hetkistä, jolloin hän on pystynyt edesauttamaan jonkin asian hoitamisessa yhtiökokouksen tai hallituksen tekemän päätöksen mukaan.

Työpäivään kuuluu muun muassa asiakaspalvelua sähköpostitse ja puhelimitse sekä paikan päällä toimistolla, kokouksia sekä esimerkiksi urakoiden tarjousten käsittelyä ja tilaustoimia.

– Nyt kun alkaa tämä kokoussesonki, kokouksia on paljon. Eilen oli kokous, tänään ei, huomenna taas on, Holopainen sanoo.

– Eilen aloitin aamulla kahdeksalta, ja illalla kokouksen jälkeen olin kotona puoli yhdeksältä. Päivälle kertyi pituutta, mutta se oli toki kyllä poikkeuksellisen pitkä päivä.

Yhtiökokoukset tapaavat olla illemmalla, jotta mahdollisimman monella osakkaalla olisi mahdollisuus osallistua niihin, mutta Holopaisen mukaan hallitusten kokouksia pidetään ilta-ajan lisäksi päiväsaikaankin.

– Tämä on ollut kasvamaan päin, jos esimerkiksi liukuvat työajat sekä etäyhteysmahdollisuudet mahdollistavat kokouksen pitämisen vaikka aamulla.

 

Isännöinnin ammattitutkinto on hyvä pohja isännöintitehtävien hoitamiselle, ja alan yritykset Joensuussa iloitsevat tänä keväänä siitä, että Riveria käynnistää huhtikuussa Joensuussa annettavan opetuksen.

– Riveriassa on kyllä aikaisemminkin voinut suorittaa isännöinnin ammattitutkinnon esimerkiksi oppisopimuksen kautta, mutta viime vuosina teoriaopetuksessa on jouduttu käymään esimerkiksi Kuopiossa ja Iisalmessa. Onneksi Riveria alkaa nyt antaa sitä täällä, Holopainen sanoo.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä