Julkaistu 
Aimo Salonen

Eduskuntavaalit: Kuka tykkää kenestä, kuuluu kysymys

Viikonloppuna Joensuussa järjestetyt tammimarkkinat toivat ehdokkaat äänestäjien keskelle. Aimo Salonen Viikonloppuna Joensuussa järjestetyt tammimarkkinat toivat ehdokkaat äänestäjien keskelle.

Eduskuntavaalitaistelu otti viime viikolla kierroksia, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) määritteli puolueensa suhtautumisen hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa ja heitti samalla haasteen kokoomusjohtaja Petteri Orpolle.

Viikonloppuna kierroksia lisättiin myös Joensuussa, missä tammimarkkinat toivat ehdokkaat torille. Valtakunnantasolla puhutaan tulevasta hallituspohjasta, paikallisella pohjustetaan sitä, ketkä ihmiset ovat joko näiden vaalien jälkeen tai joskus tulevaisuudessa mukana hallitusspekulaatioissa.

Molemmissa tapauksissa kyse on siitä, kuka tykkää kenestä.

Listoja kootaan erilaisin perustein: halutaan ehdokkaita, joilla uskotaan olevan mahdollisuuksia mennä läpi, ja halutaan ihmisiä, joiden läpimenoa ei pidetä todennäköisenä, mutta joiden uskotaan tuovan listalle ääniä niin, että haluttu tavoite saavutetaan.

Kun Heili lähetti vuodenvaihteen jälkeen savokarjalaisille vaalivastaaville sähköpostikyselyn listojen kokoamisen periaatteista, osalta tuli se ennalta arvattu vastaus: halutaan alueellisesti mahdollisimman kattavasti eri ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä. Konkreettisimmat vastaukset saatiin perussuomalaisilta, vihreiltä ja vasemmistoliitolta.


PERUSSUOMALAISTEN Kari Surakka totesi, että Savo-Karjalan vaalipiiriin kaikki kolme kansanedustajaa halusivat hakea toista eduskuntavaalikautta, ja kansanedustajat pärjäsivät hyvin aluevaaleissa.

– Ehdokasvalinnoissa olemme pitäneet tärkeänä menestymistä edellisissä vaaleissa, ammatillista osaamista, koulutusta, sukupuolista tasa-arvoa ja sitoutumista vaalityöhön. Piirihallituksen valitsemat uudet eduskuntavaaliehdokkaat menestyivät erinomaisesti aluevaaleissa, he täydentävät osaltaan myös ammatillisen osaamisen kirjoa. Uudet kansanedustajaehdokkaat ovat yrittäjä Henry Määttä (Nurmes), psykiatri Outi Peltola (Kuopio), joka työskentelee mm. Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen apulaisylilääkärinä), sekä poliisi Timo Vornanen (Joensuu), Surakka kertoi.

Kontiolahtelaisen Mika Hiltusen ja joensuulaisen Outi Maran eduksi laskettiin hyvä menestys niin kunta- kuin aluevaaleissakin.


VIHREIDEN Ville Elonheimo vastasi, että kärkinimi, sisäministeri Krista Mikkonen, nimettiin jo ensimmäisessä ryhmässä. Listalla on myös uusia ja nuoria ehdokkaita.

– Annamme tilaa nouseville tähdille, joilla on intoa kampanjointiin ja poliittisen uran rakentamiseen. Tasapainottelussa olemme mekin hakeneet tasapainoa ikien ja sukupuolten suhteen. Vihreillä on monesti naispainotteisia ehdokaslistoja, mutta lähelle tasapainoa pyrimme, Elonheimo totesi.

– Alueellisesti haetaan tasapainoa kahden maakunnan välillä ja siihen, että ehdokkaita olisi keskuskaupungeista Joensuusta ja Kuopiosta ja muista kunnista. Maakuntien osalta on myös ehdokkaita, joilla on elinpiiriä kummassakin maakunnassa, esimerkkinä Keiteleen nuori kunnanvaltuutettu Lauri Kaunisaho, joka opiskelee Joensuussa, vaikkakin on vielä asevelvollisuutta suorittamassa. Keskuskaupunkeja pienempien ja maaseutukuntien ehdokkaaksi innostamisessa on tällä kertaa ollut aiempaa enemmän haasteita. Koulutuksia ja ammattirakenteita olemme myös katsoneet.


VASEMMISTOLIITON Petteri Tahvanainen kertoi, että esityksiä tekevät ensisijaisesti puolueosastot, ja etsintää tekevät myös piirihallituksen jäsenet ja työntekijät.


– Ehdokkaiden valintaan vaikuttavat menestys aikaisemmissa eduskuntavaaleissa – istuvat kansanedustajat (Savo-Karjalassa varkautelainen Matti Semi) – ensin – aluevaaleissa ja kuntavaaleissa. Nousevat nuoret kyvyt halutaan listalle. Ehdokkaiden taustojen selvittely on helppoa, koska kaikki ovat olleet mukana ehdokkaina alue- ja kuntavaaleissa.

 


Pohjois-Karjalassa ääniä meni paljon uusjakoon, kun keskustan Anu Vehviläinen ja sosiaalidemokraattien Merja Mäkisalo-Ropponen jättivät valtakunnanpolitiikan. Samaan aikaan mukaan on lähdössä ensikertalaisia, jotka etsivät omia kohderyhmiään.

Neljässä vuodessa on kunnallisella ja aluetasolla ehtinyt nousta eri ryhmissä pinnalle uusia suosikkeja, jotka imuroivat ääniä niin, että moni vaaleihin yhä lähtevä kansanedustaja saa jännittää tosissaan paikkansa puolesta. Moni nousijoista on tottunut tekemään kuntapolitiikassa yhteistyötä, joka loisi hyvät pohjat myös valtakunnantason yhteistyöhön, kunhan kaverikin vain pääsisi läpi. Ollaanko valmiita peräti suosittelemaan kaveria, jos äänestäjä tulee sanomaan vaaliteltalle, että olet sinä hyvä ihminen, mutta edustat väärää puoluetta?

Karjalan Heili kysyi seitsemältä eri puolueen ensikertalaiselta muun muassa sitä, aikovatko he tehdä kampanjansa aikana yhteistyötä muiden puolueiden ehdokkaiden, mahdollisten tulevien vuosien yhteistyökumppaneidensa, kanssa. Ehdokkaiden kanssa puhuttiin siitäkin, millaisia ehdokkaita he kokevat olevansa omien puolueidensa listoilla. Entä minkä verran ehdokkaat aikovat tehdä kampanjansa aikana yhteistyötä muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa? Vähän puhuttiin myös vaalibudjeteista.

 


JERE NUUTISELLA (kesk.) on ollut viime aikoina nostetta. Jonkin aikaa hän ehti olla Helsingissä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän erityisavustajana, ja juuri sopivasti kun Leppä ilmoitti luopuvansa ministerin tehtävistä, ilmoitti Juha Mustonen Joensuussa luopuvansa kaupunginhallituksen puheenjohtajuudesta hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajuuden vuoksi. Nuutisesta tuli Mustosen seuraaja kaupunginhallituksen johdossa, ja se tuo pohjaa myös eduskuntavaaleihin.

– Aina jos olen lähtenyt ehdolle vaaleihin, on ehdottomana tavoitteena päästä läpi. Sillä mentaliteetilla aion tehdä näitäkin eduskuntavaaleja, Nuutinen sanoo.

Keskustan seuraajia kiinnostaa kysymys, miten jakaantuvat Anu Vehviläistä aiemmin kannattaneiden äänet.

– Ei se meidän keskuudessamme ole aiheuttanut ylimääräistä kuhinaa. Jokainen äänestäjähän tekee äänestysratkaisunsa henkilökohtaisesti, Nuutinen kommentoi.

Nuutisen vaalibudjetti koostuu omasta panostuksesta sekä yksittäisistä lahjoituksista.

– Muutamia lahjoituksia on tullutkin, mutta kokonaiskuva selviää, kunhan tukiyhdistyksen toiminta pääsee kunnolla vauhtiin, Nuutinen toteaa.

Muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä Nuutinen pitää mahdollisena.

– Aikaisemmissa vaaleissa olen seurannut, kuinka Helsingissä muutamat nuoret ehdokkaat ovat pitäneet virtuaalisia tupailtoja tai olohuonetenttejä. Ne ovat hyviä mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä siinäkin suhteessa, että ehdokkaat saavat eroavaisuuksia mielipiteidensä välille ja pystyvät myös sillä tavalla luomaan omia profiilejaan.


EMILIA KANGASKOLKKAA moni tarkkailija pitää maakunnan sosiaalidemokraattien vahvana nousevana kykynä, vaikka näissä vaaleissa häntä ei välttämättä seuratakaan mahdollisena läpi menijänä.

– Kyllähän tässä lähdetään kokeilemaan, mihin saakka kannatus kantaa niillä ajatuksilla, teemoilla ja profiililla, mitä minulla on. Nämähän ovat ensimmäiset eduskuntavaalini, ja takana on ensimmäiset kuntavaalit ja aluevaalit, joissa olen saanut ylipäätään äänestää, Kangaskolkka sanoo.

Kesän 2021 kuntavaaleihin hän pääsi mukaan täytettyään hiukan ennen vaaleja vaadittavat 18 vuotta. Liperin valtuustoon hän pääsi heti, ja oman puolueen piirissä kannatus riitti myös eduskuntavaaliehdokkuuteen.

Sosiaalidemokraateissakin seurataan, mikä vaikutus on yhden nykyisen kansanedustajan pois jättäytymisellä.

– Ehdokaslähtöistä kuhina ei ole, mutta jäsenistö totta kai miettii asiaa, koska Merjan äänimäärä on ollut huikea. Tuskin ne äänet suoraan kanavoituvat yhdelle ihmiselle, Kangaskolkka uskoo.

Merkittävän osan Kangaskolkan vaalibudjetista muodostaa puolueelta saatava tuki.

– Toisaalta kun olen nuori ehdokas, erilaiset nuoria tukevat järjestöt tai taustaryhmät antavat tukea, jossa puhutaan tuhansista euroista. Yksityishenkilöiden tuessa on kyse ykkösistä, kympeistä ja satasista.

Tekeekö Kangaskolkka sitten kampanjansa aikana yhteistyötä muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa?

– Varmasti tehdään. Totta kai se on teemoittainen kysymys, mutta maailman aika ja politiikan tila on sellainen, että uskallan sanoa, että Itä-Suomessa on nähtävissä poikkeuksellista yhtenäisyyttä myös vaalikentillä.


TIMO VORNANEN on noussut perussuomalaisten listalta niin Joensuun kaupunginvaltuustoon kuin aluevaltuustoonkin. Jussi Wihosen ohittaminen aluevaaleissa on nähty merkkinä myös mahdollisesta menestymisestä eduskuntavaaleissa.

– Mitä olen kentän kaikuja kuunnellut, näkisin, että olen semmoinen potentiaalinen ehdokas, joka voi mennä läpi, Vornanen itse sanoo.

Entäpä vaalibudjetti, millaisissa summissa liikutaan?

– Muutamia tukijoita kun on tulossa, niin saamani lahjoitukset ovat jääneet alle 1 500 euron, mikä on lain vaatima ilmoitettava summa. Ajattelen, että vaikka en tähän hirmuisia rahasummia satsaa, kansa äänestää, jos ihmiset näkee arvoni ja ajatukseni.

Vornanen pitää kampanjansa kannalta positiivisena ilmiönä sitä, että 30 vuoden työ poliisina on luonut paljon kontakteja ihmisiin, jota aikovat äänestää häntä, vaikka eivät olekaan perussuomalaisten kannattajia. Ulottuuko yhteisymmärrys sitten muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön?

– On tässä ollut pari yhteydenottoa siitä, että käytäisiin yhdessä pyörähtämässä Savon puolella, mutta katsotaan nyt, miten tämä kevät menee.


KARITA KAITA on tehnyt nopean nousun lasten asiaan keskittyneillä kampanjoillaan kokoomuksen uudeksi nousijaksi niin kunta- kuin aluevaaleissakin. Puolueella on nyt Savo-Karjalassa kaksi istuvaa savolaista kansanedustajaa sekä Pohjois-Karjalassa vielä vahvana nimenä Timo Elo. Millaisena Kaita pitää omaa asemaansa listalla?

Vastaus alkaa pitkällä hiljaisuudella ja perusteellisella pohdinnalla:

– ... Nyt kysyit aika... semmoisen kysymyksen, mitä en itsekään tiedä. Oma tahtotila ainakin on päästä läpi ja lähteä suojelemaan Pohjois-Karjalaa.

Kaita on yksi niistä joensuulaisista kaupunginvaltuutetuista, joka on tehnyt yhteistyötä muiden ryhmien edustajien kanssa. Onko eduskuntavaaleihin tulossa joko rahallista tai muuta tukea muiden puolueiden kannattajilta?

– Rahallista puolta en kommentoi, mutta erityisen rohkaisevaa henkistä tukea tulee paljon muiltakin puolueilta ja sitoutumattomilta. Se on hyvä ilmiö, koska se kertoo siitä, että Pohjois-Karjalasta pitää mennä läpi hyviä ihmisiä. Vaikka emme olekaan asioista samaa mieltä, meillä on lopulta sama päämäärä.


MAIJA KUIVALAINEN on tehnyt vasemmistoliitossa vastaavanlaisen nousun kuin Kaita kokoomuksessa: menestys kuntavaaleissa ja aluevaaleissa siivitti ehdokkuuteen myös eduskuntavaaleissa.

– Olen tosi yllättynyt, miten monen puolueen edustaja, joko jäsen tai äänestäjä, on päättänyt lähteä tekemään eduskuntavaalikampanjaani. Olen saanut niin henkistä kuin taloudellistakin tukea. Minusta tämä on terve ilmiö. Toivon, että voisimme tuoda tuollaista kulttuuria enemmänkin ympärillemme, Kuivalainen sanoo.

Voisiko se kulttuuri laajentua jopa siihen, mistä perussuomalaisten ja sinisten entinen kansanedustaja Tiina Elovaara kertoi Karjalan Heilissä 4.1.2023: Tampereella jotkin ehdokkaat ovat suositelleet samanhenkisiä muiden puolueiden ehdokkaita, jos juttusille tullut äänestäjä ei ole voinut syystä tai toisesta äänestää jututtamaansa ehdokasta.

– Täytyy myöntää, että itse en ole suoraan ketään suositellut, koska kaikkien vaalien ensikertalaisena olen joutunut taistelemaan kovasti jo omasta läpi pääsystäni, mutta haluan kyllä ottaa haasteen vastaan ja luoda näissä eduskuntavaaleissa hyvää mieltä yli puoluerajojen.

Kuivalainen myöntää, että ensikertalaiselle on haastavaa mennä läpi, mutta hän sanoo toki tavoittelevansa kansanedustajuutta.

– Vahvuuteni on ehkä se, että profiililtani käyn yllättävän monen puolueen alueeseen. Monen eri puolueen aktiivi on tullut kysymään, miksi olen vasemmistoliitossa, enkä heidän puolueessaan.


LAURI KAUNISAHOA Savo-Karjalan vihreiden toiminnanjohtaja Ville Elonheimo markkinoi molempien maakuntien edustajana: Keiteleen kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja opiskelee Joensuussa, joskin juuri nyt hän suorittaa varusmiespalvelustaan Siilinjärvellä Karjalan lennostossa.

– Ehdolle asettumisen kynnystä helpotti, että kumpikaan ei ole vierasta maaperää, vaikka Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat erilaisia maakuntia, Kaunisaho sanoo.

Kampanjaansa hän kuvailee ruohonjuuritason effortiksi, johon ei haastatteluhetkellä ollut näkyvissä suuria lahjoittajia. Budjetin suuruus luonnollisesti riippuu lahjoitusten lopullisesta määrästä, mutta Kaunisaho lähtee liikkeelle tuhannesta eurosta.

– Tärkeintä ei ole raha, vaan myös se, että tukiryhmä pystyy hyödyntämään vapaaehtoisvoimaa. Enhän minä ikinä vaaleihin häviämään lähde, mutta eri asia sitten on, miten häviämisen määrittelee. Olen lähtenyt pitämään ääntä ilmastonmuutoskysymyksistä, erityisesti metsäasioista, eläinten oikeuksista, vähemmistöjen oikeuksista. Lähden asiat edellä ajattelematta sitä, mikä minun roolini vihreiden listalla on.

Alustavasti Kaunisaho on jo katsonut sitäkin, keiden muiden puolueiden listalla olevien ehdokkaiden kanssa hän voisi tehdä yhteistyötä, mutta toteuttamisen aika on sitten, kun kiihkeämpi kampanjointi alkaa.

– Sometempauksissa ja mielipidekirjoituksissa voi tehdä yhteistyötä. Muissa vaalipiireissä olevat tuttuni ovat käyneet flaikuttamassa niin, että toinen ottaa itsensä lisäksi toisenkin flaikkuja mukaan ja niitä jaetaan ristiin niin, että yhteen postiluukkuun tipahtaa kaksi flaikkua.


MATTI TURUNEN tunnetaan Joensuun seudulla kanttorina ja muuallakin Suomessa Suomen Kansallisoopperan bassolaulajana. Helsingissä hän asuu kerrostalossa, jossa hänen naapurinaan on asunut kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Essayah, ja sitä kautta Turunen päätyi näissä vaaleissa KD:n ehdokkaaksi.

– Tavoitteenani siinä vähäisessä työmäärässä, minkä pystyn oopperan työn ohessa tekemään, on nostaa keskusteluun muutamia tärkeitä asioita, jotka kenties voisivat poikia jotakin positiivista seuraavan vaalikauden aikana, Turunen sanoo.

Kulttuuri luonnollisesti on teemoissa mukana, myös maaseudun kulttuuri.

– Itselleni kulttuurien kohtaaminen on tärkeää. Joskus mietitään, kuuluuko uskonto kulttuuriin. Minusta ne ovat päällekkäiset ja toisiaan koskettavat, vaikka eivät toisiaan sidokaan.

Turunen järjestää yhden keskustelutilaisuuden Helsingissä ja toisen Joensuussa, ja mukana ovat hänen yhtyeensä, joissa maahanmuutto ja erilaiset kulttuurit näkyvät. Helsinkiläisessä bändissä ovat mukana juutalainen ja muslimikulttuuri, joensuulaisessa afrikkalainen. Perussuomalaisten ja sinisten entinen kansanedustaja sekä sinisten entinen puheenjohtaja, näissä vaaleissa kokoomuksen listalla oleva Kari Kulmala osallistui kansanedustaja-aikoinaan Afrikka Joensuussa -tapahtumaan, jolloin Turunen tutustui häneen.

– Vähän meillä on yhteistyötä viritteillä, ja jotakin varmaan keksitään Karinkin kanssa. Sitä kautta voin rakentaa itsellenikin visiota, miten asioihin voisi vaikuttaa keskittymättä hallitus–oppositio-rakenteeseen.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä