Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Botania: Pääsiäissaaren moai-patsaat nousevat 9 metrin korkeuteen Linnunlahdella - Ensi vuonna luvassa vielä jotain suurempaa

Kari Kola poseeraa ensimmäisenä valmistuneen patsaan juurella ja kertoo, että tuohon kun laitetaan vielä kolme metriä lisää, päästään suurimman tänä talvena nähdyn patsaan korkeuteen. Kari Kola poseeraa ensimmäisenä valmistuneen patsaan juurella ja kertoo, että tuohon kun laitetaan vielä kolme metriä lisää, päästään suurimman tänä talvena nähdyn patsaan korkeuteen.

Vuosi sitten 1:1-kokoinen lumiversio Stonehengestä veti Botaniaan noin 20 000 kävijää, tänä talvena määrä on tarkoitus tuplata Pääsiäisaaren moai-patsailla, joista suurimmat Botanialle versioidut nousevat yhdeksän metrin korkeuteen.

Kyse on Stonehengeä suuremmasta ja myös teknisesti vaativammasta teoksesta.

– Ensi vuosi on jo lyöty lukkoon. Siitä enemmän ensi vuonna, mutta silloin mennään vielä aivan toisenlaiseen mittakaavaan, yrittäjä Kari Kola paljastaa.

Ja mitä voisi olla vielä tästäkin toisenlainen mittakaava, pyramidiko?

– No se ei tänne mahdu, Kola nauraa.

 

Talvesta on tullut Botanian pääsesonki. Kola huomauttaa, että kaikki suomalaiset kaupungithan ovat kivoja kesäkaupunkeja, mutta Lapin ohella Pohjois-Karjala voi panostaa talveen. Täällä riittää lunta, kylmyyttä ja pimeyttä, joiden ympärille voi kehittää matkailua.

Siihen kun yhdistää Kolan johtaman Valoparta Oy:n osaamisen, ollaan vahvoilla. Moai-patsaatkin luonnollisesti valaistaan.

Valoparta on mukana myös lumipuistossa, jota Joensuun kaupunki rakentaa Laulurinteelle hiihtolomaviikoiksi. Vaikka kyse on kahdesta eri projektista, Kola uskoo Botanian ja lumipuiston hyötyvän toisistaan.

– Saamme me sieltä imua myös tänne. Nämä kun ovat päällä, ylös nousee semmoinen valopiikki, että ihmiset tietävät, minne tulla.

 

Kola on kiertänyt paljon erilaisilla Unescon maailmanperintökohteilla. Pääsiäissaaret on vielä käymättä, mutta sinnekin hän aikoo mennä.

Tässä talvessa riittää huolenaiheita: on sota ja energiakriisi ja vielä ilmastonmuutos. Ensimmäisenä valmistuneen lumisen moai-patsaan juurella seisoessaan Kola miettii, että ehkä nämä ajat kaipaavat jonkin tällaisen tekemistä.

– Kun ajat ovat vaikeat, taiteentekijöiden pitää keskittyä taiteen tekemiseen ja kehitellä uusia juttuja. Monet maailmanperintökohteet ovat huonossa kunnossa, ja nämäkin on tehty sellaisiksi, missä kunnossa ne ovat nyt. Jos joltain on nenä murtunut, teemme siitä juuri sen näköisen, miltä se näyttää nyt, Kola kertoo.

– Tämä on hyvin ajankohtainen aihe juuri nyt. Ilmastonmuutoksen takia nämä kaatuvat jossain vaiheessa mereen, koska meri syö koko ajan maata niiden takaa.

 

Botanialle on valittu Kolan mukaan 15 kuvatuinta Pääsiäissaaren yhteensä 887 moai-patsaasta.

– Uskon, että täällä voi saada hyvin samanlaisen kokemuksen kuin paikan päällä Pääsiäissaarella. Siellä patsaat ovat rivissä, täällä soikion muodossa niin, että kaikki katsovat keskelle.

Kolan tavoitteena on houkutella Joensuuhun uilkomaista mediaa, ja muutenkin hän aikoo kehittää kansainvälistä yhteistyötään. Moai-patsaat tarjoavat mahdollisuuksia jo aiheena.

– Totta kai yritän saada Chilen valtion ja Unescon mukaan viestintään, minulla on sinne hyvät suhteen suoraan huipulle. Kyllähän tämä nostaa myös kulttuurihistorian merkitystä uusien väylien löytämisessä, kun esille nostetaan tämmöisiä asioita.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä