Julkaistu    |  Päivitetty 
Tiina Sormunen

Naiset, luottakaa rohkeasti kykyihinne

Battle Beast on ollut mukana jokaisella Suomea kiertävän Rock in the City -tapahtuman pysäkillä. Joensuun-keikan jälkeen yhtye suuntaa Pohjois-Amerikan-kiertueelle. Battle Beast on ollut mukana jokaisella Suomea kiertävän Rock in the City -tapahtuman pysäkillä. Joensuun-keikan jälkeen yhtye suuntaa Pohjois-Amerikan-kiertueelle.
Töitähän vuonna 2008 rivinsä koonnut power metal -jyrä Battle Beast on aina tehnyt paljon, mutta tänä vuonna tekemistä on tullut taas piirun verran lisää. Maaliskuussa viidennen albuminsa No More Hollywood Endings julkaisua massiivisella Euroopan-kiertueella juhlistanut yhtye on soittanut tänä kesänä poikkeuksellisen paljon festarikeikkoja myös Suomessa.

Lauantaina Joensuussa Rock in the City -tapahtumassa esiintyvä Battle Beast taputtelee samalla kotimaan keikkansa tämän vuoden osalta, sillä syyskuussa yhtye aloittaa seitsemän viikon Pohjois-Amerikan-kiertueen, minkä jälkeen vuorossa on kuukauden pituinen kierros Euroopassa.

Huh, huh, voisi joku sanoa, mutta Suomen vientikelpoisimmaksi bändiksi tituleeratun Battle Beastin solisti Noora Louhimo haukottelee viimeisiä unenrippeitään ja naurahtaa sitten käheästi.

– Kyllähän työ maistuu aina, tällaista tilannettahan tässä on odotettukin. Keikkakalenteri on suunniteltu jo vuodeksi eteenpäin, mikä on merkki siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan, perjantaiaamuna kotoaan Tampereelta haastatteluun herätetty solisti linjaa.

Vuoden 2019 kaltaiselle jatkuvalle kiertämiselle Louhimolla on nimikin: Rundivuosi. Se on myös aikaa, jolloin bändikemioiden kitkattomuus korostuu.

Esimerkiksi tulevalla Pohjois-Amerikan-kiertueellaan kuusijäseninen Battle Beast taittaa pitkät siirtymänsä keikkapaikalta toiselle bandwagonissa, jota Louhimo luonnehtii bussin kaltaiseksi kuljetusvälineeksi ilman hyviä jousituksia. Siinä muusikot nukkuvat, elävät ja ovat kiertueella kuin perhe. Rundivuosina he näkevät oikeaa perhettään ja läheisiään Louhimon mukaan huomattavasti vähemmän.

Kaiken tiiviyden ja liikekannalla olemisen keskellä oman ajan ottaminen on tärkeää.

– Minä lähden käymään esimerkiksi lenkeillä, joka päivä käyn kävelemässä tai juoksemassa, katselemassa vähän maisemia, Louhimo lisää.

Pitkillä ulkomaankiertueilla tapahtuu usein myös kuplautumisen ihme. Tiiviin yhdessäolon myötä omasta porukasta tulee riippuvaiseksi, jolloin ajatus yksin syömisestäkin on mahdoton. Louhimosta tällainen kupla on pelkästään positiivinen.

Kiertue-elämä on muiltakin osin oma maailmansa, kaukana muusikoiden arjesta. Keikkapaikoilla kaikki odottaa aina ruokia myöten valmiina, ja elämä on helppoa, jos pyykinpesumahdollisuuksien metsästystä ei lasketa. Tekemistä joutuu enemmän keksimään kuin sitä on tarjolla.

Aikaisempina vuosina Louhimolle saattoi iskeä kuplan puhkeamisesta ja paluusta arkeen kiertueen jälkeinen masennus, mutta nykyään kiertäminen käy hänelle lomasta.

Tien päällä kun voi keskittyä pelkästään yhteen asiaan.

– Kotona minulla on Battle Beastin lisäksi muitakin töitä. On Sing Like A Beast -valmennushommia, sooloprojektin tekemistä ja erilaisia studiosessioita. Stressi on vähäisempää rundeilla.

Täysin uutena kiertue-elämän sivutuotteena Louhimolle on tullut koti-ikävä. Ennen se ei paljoa painanut, mutta nykyisin hänellä menee viikko pari totutellessa kiertuemenoon henkisesti.

– Mutta koti-ikävähän on vain hyvä asia. Silloin tietää, että kotiasiat ovat kunnossa. Siksi siihen pitää asennoitua positiivisesti, että ihanaa, minulla on kotopuolessa ihmisiä, joita ikävöidä. Minulla on siellä vielä pari kissaakin, Louhimo kertoo.

Syyskuussa 2012 Battle Beastin uudeksi solistiksi lupautunut Louhimo pitää liittymispäätöstään elämänsä parhaana. Sitä ennen paljon bluesia, jatsia, rockia ja soulia laulanut solisti on saanut luoda bändissä kokonaan oman juttunsa esiintyjänä ja artistina. Hevigenressä on Louhimon mielestä myös helppo erottua, sillä naislaulajia on niin vähän.

Miksi naiset sitten ovat niin harvinaisia metallibändien keulakuvina? Onhan hevin kuulijakunta sukupuoleltaan moninaista.

Louhimo lähestyy omaa teoriaansa historian kautta ja muistuttaa, etteivät naiset ole aina saaneet tehdä edes töitä tai heillä olisi ollut oikeuksia. Muutokset ovat olleet hitaita, mutta pikkuhiljaa naiset ovat uskaltaneet ja päässeet toteuttamaan itseään, mistä päästäänkin nykyhetkeen.

Mielellään miesten ja naisten tasavertaisuuden puolesta puhuva Louhimo pitää naisten kompastuskivenä arkuutta. Naiset eivät uskalla tuoda esiin omaa osaamistaan, ja siksi heitä on niin vähän hevimetallibändien laulajina tai vaikka firmojen pomoina.

– Monesti meillä naisilla on myös tapana aliarvioida omia kykyjämme. Tarvitsemme heviskeneenkin enemmän naisia, ja haluankin tässä rohkaista naisia ylipäänsä, olkaa rohkeasti oma itsenne ja luottakaa kykyihinne pelkäämättä, Louhimo kannustaa.

Aiheesta selkeästi innostuneena hän kertoo taannoin näkemästään paneelikeskustelusta Eurosonic-musiikkifestivaaleilla Hollannissa. Panelistit olivat pohtineet, miksi miehiä palkataan helpommin keikkamyyntiin kuin naisia.

– Se johtui nimenomaan tästä, että työhaastattelussa naiset ilmaisivat osaamisensa paljon epävarmemmin kuin miehet. Naiset kertoivat osaavansa vähän tätä ja tuota, mutta mies sanoi olevansa just se oikea tyyppi tehtävään. Minä osaan näitä asioita ja ette tule katumaan.

– Pitää seistä itsensä takana sataprosenttisesti, Louhimo alleviivaa.

Kommentoi

Hae Heilistä