Julkaistu    |  Päivitetty 
Tiina Sormunen

Hyvin pureskeltua Pornoa

Feminististä nykykansanmusiikkia sisältävä Pornoa-konsertti käsittelee tärkeitä ja vakavia asioita kunnioittavasti, vaikka esitys sisältää myös huumoria. Kuva: Ulla Nikula Feminististä nykykansanmusiikkia sisältävä Pornoa-konsertti käsittelee tärkeitä ja vakavia asioita kunnioittavasti, vaikka esitys sisältää myös huumoria. Kuva: Ulla Nikula
Eniten muusikko Amanda Kauranne jännittää ennakkoluuloja. Kun konsertin nimi on raflaavasti Pornoa, mitä jos ihmiset ajattelevat sen olevan jotain kauheata ja jättävät tulematta esitykseen? Ihmettelihän Kauranteen äitikin ennen konsertin Helsingin ensi-iltaa, miksi tyttären piti mennä tekemään jotain tuon nimistä.

Pornoa-esityksen jälkeen äiti sekä monet muut tulivat kiittelemään Kaurannetta ja työryhmän muita jäseniä voimaannuttavasta esityksestä. Yleisössä olleista muunsukupuolisistakin muutama kertoi, että olipa ihanaa kuulla rakkauslaulu, johon pystyi samaistumaan.

– Se tuntui siltä, että olemme tehneet jotain oikein. On ollut myös tosi koskettavaa, kun ehkä äitini ikäiset ja vähän vanhemmat naiset ovat tulleet sanomaan kyynelsilmin, että tätä on odotettu. Miksei tällaista ollut silloin, kun olin nuorempi, puhelinhaastatteluun Kuhmosta Sommelon kansanmusiikkijuhlasta perjantaina tavoitettu Kauranne täydentää.

Seksuaalisuuden kirjoa ja kehollisuutta naisnäkökulmasta käsittelevä Pornoa-konsertti vierailee Rääkkylän Kihaus Folkissa perjantai-iltana.

Pornoa on osa feminististä Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA! -kansanmusiikkikonserttisarjaa, jota työryhmä esitti kokonaisuudessaan eri puolilla Helsinkiä viime vuoden maaliskuusta tammikuulle 2019. Kauranteen lisäksi työryhmässä ovat mukana Sini Siipola, Minna Koskenlahti ja Helmi Camus.

Klikkiotsikkomaisesta nimestään huolimatta neljän konsertin kokonaisuus ei ole kevyttä höttöä, vaan Kauranteen mukaan se sisältää paljon hyvin pureskeltua asiaa. Esityksen pohjaksi työryhmä on tehnyt runsaasti taustatyötä penkoen arkistoja, naisten historiaa ja nykytilannetta. Esimerkiksi Pornoa-konserttia varten he lukivat sivukaupalla Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisuja erilaisista seksuaaliuskomuksista. Yksi kirjoista oli alun perin vuonna 1985 ilmestynyt, Marja Paasion kirjoittama Pilvihin on piian nännit -kokoelma, joka käsittelee suomalaista seksiperinnettä.

– Muistan kuulleeni, että se on ollut Suomen kirjastojen varastetuimpia teoksia, tosin tämä ei ole virallista tietoa, Kauranne lisää.

Konsertin nimeä hän kuvaileekin sateenvarjokäsitteeksi, jonka alle mahtuu monta asiaa. Siksi Rääkkylässäkin on luvassa muun muassa ysäriteknoksi sovitettuja perinteisiä lemmennostatuksia, synnytysloitsuja ja laulu kahden tytön rakkaudesta. Synkempiä sävyjä esitykseen tuovat runolaulut raiskauksista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joista kansanrunoudessa puhutaan hyvin symbolisella tasolla. Lisäksi mukana on työryhmäläisten omia kokemuksia esimerkiksi siitä, millaisia määreitä ja toiveita naisoletetut joutuvat kohtaamaan oman kehonsa suhteen.

Pikkutuhmaa ja likaista esitystä odottavat joutuvat pettymään.

– Tämä on enemmänkin raikas, feministinen, hauska ja koskettava juttu, Kauranne linjaa.

Toki Pornoa saattaa myös hihityttää ja kuumottaa poskia, ja se on ihan suomalaisen kansanperinteen syytä  –  tai ansiota. Seksistä ja seksuaalisuudesta on kansanmusiikissa ja kansanrunoudessa puhuttu suoraan ja häpeilemättä, eivätkä sanat kyrpä ja vittu ole olleet koskaan pannassa. Mister Kalevalana tunnettu Elias Lönnrotkin keräsi sivutyönään eroottisia tekstejä, jotka tosin siveyssyistä julkaistiin suurelle yleisölle vasta 1980-luvulla.

Sieltä suomalaisen perinteen syvistä pohjamudista työryhmä on poiminut konserttiin iloisen rivoja lauluja tyyliin Hässi saatana, Hei nouse kyrpä ja Pimppini on valloillaan.

– Ja sitten on vittu-sanasta räp. Täältä Kuhmon alueelta kotoisin ollut ihana runolaulaja ja kansanmuusikko Jussi Huovinen oli esimerkiksi sitä mieltä, että vittu ei ole yhtään ruma sana, vaan kaunis ja voimakas, Kauranne toteaa.

Kansanuskossa naisen tai vitun väki on valtava voima ja mystinen paikka. Sieltä tulee ihmisiä ja sinne pystyy myös menemään. Naisen elintä on kutsuttu myös karhuksi, sillä sen väki vastaa karhun magiaa.

– Se on voimavara, jolla on suojeltu lapsia ja omaan elinpiiriin kuuluvia asioita, eikä vain jokin välimerkki, kuten nykyään, Kauranne taustoittaa.

Kommentoi

Hae Heilistä