Julkaistu    |  Päivitetty 
Tiina Sormunen

Sensuroimaton Koskinen

Joensuussa Samae Koskinen keikkailee mielellään jo senkin takia, että kaupungista löytyvät hänen mukaansa maan parhaat karjalanpiirakat. Joensuussa Samae Koskinen keikkailee mielellään jo senkin takia, että kaupungista löytyvät hänen mukaansa maan parhaat karjalanpiirakat.
Miten esitys meni, siitä Samae Koskisella, 39, ei ole minkäänlaista muistikuvaa, mutta painostavan tunnelman hän muistaa yhä. Riihimäen musiikkiopiston kevätkonsertissa kaikki vaikuttivat niin vakavilta, että kahdeksanvuotiaana ensimmäisen kerran yleisön eteen kivunnutta Koskista jännitti älyttömästi. Soita siinä sitten bassokitaralla jokin etydi.

Yläasteella, kun Koskinen pääsi lavalle ensimmäistä kertaa bändin kanssa ja soittamaan death metallia, se tuntuikin jo maailman hienoimmalta jutulta. Pääsihän hän näyttämään, mitä osasi.

Lokakuussa nelikymppisiään juhliva Koskinen on tänä kesänä Korvalääke-yhtyeensä kanssa keikkaillessaan pysähtynyt monta kertaa miettimään, kuinka onnekas hän on. Nuorempana laulaja-lauluntekijä uskalsi tuskin haaveillakaan, että vähän isompana hän saisi esittää ihmisille omia laulujaan ja yleisö diggailisi niitä ympäri Suomen.

– Minulla on jotenkin ylpeä olo siitä, se tuntuu tosi merkitykselliseltä asialta, perjantaina Joen Yössä yhtyeensä kera esiintyvä, puhelinhaastatteluun tavoitettu Koskinen pohtii.

Vuosituhannen vaihteessa indieyhtye Sister Flon keulahahmona uransa aloittaneen, sittemmin kuusi sooloalbumia julkaisseen Samae Koskisen kesään on mahtunut monenlaisia keikkoja. Korvalääke-yhtyeen kanssa hän on soittanut niin klubeilla kuin festareillakin, ja soolona poppari on käväissyt esiintymässä yksityistilaisuuksissa sekä lastenfestivaaleilla. Koskinen kun on huomannut, että hän voi mennä musiikkinsa kanssa mihin vain.

– Jollain tapaa se toimii aina. Olen tullut siihen tulokseen, että sen takia siellä työhuoneellakin hikoillaan, että on sitten jotain sellaista, mitä kehtaa lähteä esittämään.

– Esittäminen on siistein juttu. Se on se välitön palaute, hymyilevät naamat ja tietty hyvä, mikä siitä seuraa niin esittäjälle kuin yleisöllekin, hän muotoilee.

Ihan jokaisella kesän keikalla Koskista ei ole palkittu hymyillä, vaan esimerkiksi lastenfestareilla Hämeenlinnassa nuorimmat fanit olivat tosi pettyneitä hänen esitykseensä. Koskinen oli sensuroinut omia sanoituksiaan koko perheen juhliin sopiviksi, minkä myötä Aurinko, ystävä ja kaljaa -biisi oli muuttunut Aurinko, ystävä ja limsaa -muotoon ja Läskistä mulkusta oli tullut Iso punatulkku.

– Nimenomaan Läskin mulkun kohdalla viisi- ja seitsemänvuotiaat olivat, että hetkinen, eihän tämä tällä tavalla mene. Laulat väärät sanat tähän, Koskinen muistelee naureskellen ja mainitsee, kuinka kappaleen julkaisun aikoihin kuusi vuotta sitten radiokanavat kieltäytyivät soittamasta Läskiä mulkkua.

Ne pelkäsivät, että perheenäideiltä voisi tulla liian kipakkaa palautetta.

– Periaatteessa se voi pitää paikkansakin, mutta nythän siellä Sannikin sanoo, että mitä vittua. Maailma on ehkä muuttunut vähäsen, Koskinen ruotii.

Pyyntöjä tulla yksityistilaisuuksiin soittamaan Koskinen saa paljon. Saamistaan viesteistä hän on ymmärtänyt, että moni hänen kirjoittamistaan lauluista on näytellyt merkittävää roolia myös muiden ihmisten elämässä. Etenkin romanttisissa hetkissä Koskista on hääkutsuista päätellen kuunneltu paljon, onhan valtaosa lauluntekijän kappaleista rakkauslauluja.

Koskinen esiintyy yksityistilaisuuksissa mielellään ja tekee niitä mahdollisuuksiensa mukaan. Tänä kesänä poppari on ollut sen verran kiireinen, että ainoa mahdollinen päivä oli viime lauantai. Päivästä tuli täysi, sillä Koskinen nappasi sille neljä yksityistilaisuutta, mikä ei ollut hyvä idea.

– Olin sunnuntaina sellainen kiukutteleva zombie, lähimuistini oli ihan riekaleina. Kävin kolme kertaa kaupassa, koska unohdin aina jotain.

Keikkailun ohessa Koskinen on työstänyt seuraavaa julkaisuaan yhdessä tuottaja Riku Mattilan kanssa, ja ensimmäinen single näkee päivänvalon syyskuun puolivälissä. Joensuulaiset tosin kuulevat kappaleen jo perjantaina, mikäli taputtavat Koskisen soittamaan encoren.

– Singlen nimi on Kaikki on perseestä (paitsi sä), ja se on huippu biisi. Olen soittanut sitä keikoilla aina yksinäni encorena, koska emme ole tehneet siitä vielä kunnollista bändisovitusta.

Lastenjuhlia ajatellen Koskisen viisivuotias poika on jo kehitellyt kappaleelle hieman nätimmän tittelin, mutta haastatteluhetkellä lauluntekijä ei sitä muista. Hieman Koskista mietityttävät myös radioiden reaktiot.

– Emme me ala heille ainakaan pyllyversiota tekemään, kyllä ne saavat sen perseen kanssa elää. Luulen, että se on kaikille niin tuttu, ettei sitä tarvitse sensuroida.

Sama pätee myös Samae Koskisen Korvalääkkeen keikoilla. Niillä ei kuulla edes Isoa punatulkkua.

Kommentoi

Hae Heilistä