Julkaistu    |  Päivitetty 
Tiina Sormunen

Bändi soittaa Sata vuotta

Herra Ylpön mukaan Ihmiset-yhtye saattaa palata vielä joskus uudestaan, mutta se vaatii aikaa ja uusia kappaleita. Pelkäksi nostalgia-aktiksi bändi ei ala. Herra Ylpön mukaan Ihmiset-yhtye saattaa palata vielä joskus uudestaan, mutta se vaatii aikaa ja uusia kappaleita. Pelkäksi nostalgia-aktiksi bändi ei ala.
Vähän vitsistähän se lopulta lähti. Suomen satavuotishulinoiden keskellä omaa ulkopuolisuuden tunnettaan ruotinut Herra Ylppö pohdiskeli, voisiko hänellä olla mahdollisuutta tuntea juhlavuodessa mitään yhteisöllisyyttä.

Silloin mieleen juolahti kolme vuotta sitten lopettaneen Herra Ylppö ja Ihmiset -yhtyeen debyyttilevy, vuonna 2008 ilmestynyt Sata vuotta.

Huumoripohjalta Ylppö näppäili yhtyeen muille jäsenille, basisti Janne Joutsenniemelle, kitaristi Hamid Moeinille, rumpali Jukka Kosmo Krögerille ja kosketinsoittaja Joona Kukkolalle tekstiviestin: Suomi täyttää sata vuotta, pitäisikö meidän juhlistaa sitä soittamalla esikoislevymme? Kiireisiltä muusikoilta hän odotti vastaukseksi korkeintaan naurunkäkätystä.

–  Yllätyin, kun kaikki vastasivat samana päivänä, että tehdään ehdottomasti, se olisi helvetin hauskaa. Sitten olikin jo pakko alkaa miettiä vähän tosissaan, miten tämä liittyy juhlavuoteen, Herra Ylppö muistelee huvittuneena.

Suomenkielisestä rockista linkki löytyi helposti, ja yhtyeen Sata vuotta -niminen yllätyspaluukiertue pääsi osaksi virallista Suomi Finland 100 -ohjelmistoa. Lauantaina Herra Ylppö ja Ihmiset esiintyy Joensuussa Kerubissa.

Herra Ylppö myöntää, että hänestä on hienoa olla mukana juhlavuoden virallisessa ohjelmistossa, mutta käytännössä se näkyy vain logona joissain keikkajulisteissa.

Kymmenen keikkaa käsittävällä kiertueella pääroolissa on musiikki.

– En ole pitänyt mitään isänmaallisia puheita, koska en osaa sellaisia, Herra Ylppö lisää.

Keikoilla Herra Ylppö ja Ihmiset soittaa kokonaisuudessaan esikoislevynsä Sata vuotta. Albumi on Herra Ylpölle monessa mielessä tärkeä, sillä se on hänen ensimmäinen soololevynsä. Mies pitää teosta myös kaikin puolin onnistuneena.

– Levy on nykymittarein jopa aika proge, paljon monipuolisempi kuin sen nimibiisi, joka on usein se ainoa biisi, jonka ihmiset albumilta muistavat. Keikoilla on ollut ihan oma yleisönsä, joka tuntee levyn muutkin biisit.

Albumin ilmestymisen aikoihin Herra Ylppö määritteli yhtyeensä musiikin reality rockiksi, koska kappaleiden sanoitukset olivat usein omakohtaisia, ja ne käsittelivät tunteita ja tilanteita elävästä elämästä. Erityisen paljon materiaalia irtosi Herra Ylpön menneistä ihmissuhteista.

Kymmenen vuotta myöhemmin niihin tunteisiin palaaminen tuntui Ylpön mukaan aluksi hieman oudolta.

– Mutta en ole kovin nostalgiaan taipuvainen. En ajattele menneitä suhteitanikaan epäonnistumisina vaan sellaisina rikkauksina elämässä. Olen onnellinen, että asiat ovat menneet miten ne ovat menneet, perheellisen elämää Porvoossa elävä muusikko muotoilee.

Sata vuotta -kiertueen jälkeen Herra Ylppö ja Ihmiset lakkaa taas olemasta, ja Ylppö keskittyy Maj Karman tulevan albumin työstämiseen.

Satavuotiaasta Suomesta Herra Ylppö nostaa juhlinnan arvoiseksi asioiden toimivuuden.

Espanjassa Andalusiassa välillä asunutkin muusikko kun tietää, millaista on maassa, jossa mikään ei toimi.

– Tällä hetkellä kaikkialla muualla tuntuu olevan myös maanjäristyksiä ja ydinkokeita, ja ainakin toistaiseksi Suomessa on saanut elää aika rauhassa elämäänsä, Herra Ylppö summaa.

Sen sijaan suomalaisuudesta hän ei usko tietävänsä mitään, koska ei ole koskaan ollut minkään muunmaalainen. Herra Ylppö kun ei usko mihinkään erityisiin ja ainutlaatuisiin luonteenpiirteisiin, kuten esimerkiksi suomalaiseen sisuun.

– Kai sellainen voimakas tahto viedä asioita läpi on muillakin kuin suomalaisilla.

– Toisaalta en ymmärrä sitä koskaan ei saa luovuttaa -tyylistä ajatteluakaan. Mielestäni kannattaa luovuttaa nopeastikin ja vaihtaa juttua, jos jokin homma ei toimi tai tunnu omalta. Mitä sitä hampaat irvessä väkisin vääntämään.

Vaikka Herra Ylppö on bändeineen mukana juhlistamassa satavuotiasta Suomea ihan virallisesti, kutsusta Linnan juhliin hän ei haaveile. Mies kun kokee olevansa ensinnäkin ihan liian tuntematon kasvo moisiin kekkereihin.

– Ei minua voi senkään takia Linnan juhliin kutsua, koska saatan antaa jonkin tilaisuuteen sopimattoman lausunnon. Sitä paitsi olen tainnut aina äänestää väärää presidenttiehdokasta, Herra Ylppö virnistää.

Kommentoi

Hae Heilistä