Julkaistu    |  Päivitetty 
Maija Palojärvi

Rendel taisteli tiensä valkokankaalle

Suomessa ja maailmalla on ehditty kohista jo hyvän tovin supersankarielokuvasta, joka syntyi genren mittakaavassa kengännauhabudjetilla, keskellä Etelä-Savoa.

Mikkeliläissyntyinen Jesse Haaja pääsi esittelemään esikoisohjauksensa Rendelin Joensuun Cinema-tapahtumassa elokuun lopulla. Rendel on Haajalle tuttu hahmo, sillä ensimmäisen kerran naamioitu kostaja ilmestyi paperille jo kouluvuosina.

– Hahmo lähti käyntiin siitä, että halusin sarjakuvapiirtäjäksi. Piirsin Batmania, Hämähäkkimiestä ja kaikkia mahdollisia. Olin 13 tai 14, kun piirsin vähän niin kuin vahingossa hahmon, joka oli hieman niiden kaikkien näköinen, muttei kukaan niistä, Haaja muistelee oman supersankarinsa syntyä.

– Rendel rupesi rakentumaan siitä. Pari kirjaa sitä piirsin ja ne myytiin loppuun saman tien. Niitä painettiin kaksi kappaletta ja äitini osti ne molemmat, hän nauraa.

Haajan toiveissa oli tehdä sarjakuvapiirtämisestä ammatti.

Hän lähti opiskelemaan piirtämistä käsi- taideteollisuusalalle, mutta siellä graafinen suunnittelu vei Haajan mukanaan ja hänestä tuli sittemmin mainostoimistoyrittäjä.

Rendel jäi Haajan mukaan viideksitoista vuodeksi pöytälaatikkoon, vaikka muistuttelikin piirtäjälleen silloin tällöin olemassaolostaan.

– Sitten oli elämässä sellainen hetki, että oli tapahtunut paljon ja mietin, että mitä sitä haluaisin elämässä tehdä.

–  Tajusin, että entä jos onkin niin, että tarkoitukseni oli tehdä tämä ura ensin ja kasata ihmiset ja osaaminen ympärilleni, että pystyn tekemään Rendelin. Mutta ei sarjakuvana, vaan elokuvana, Haaja kertoo.

Yksi tärkeistä suunnannäyttäjistä Haajalle ja muulle työryhmälle olivat Christopher Nolanin ohjaamat Batman-elokuvat, jotka toivat uutta, entistä synkempää kulmaa vuosikymmeniä vanhaan sarjakuvahahmoon.

Netflix-suoratoistopalvelun Daredevil-sarja oli toinen supersankarigenren tuotanto, joka teki vahvan vaikutuksen Haajaan.

– Tajusimme, että tuo on just sitä, mitä olemme tekemässä, että linja on selkeästi oikea. Sitten vain jatkettiin sillä linjalla ja tuntui, että ammattilaisten ja tukijoiden joukkoa saatiin isommaksi ja isommaksi.

–  Kyllä se melko raskas työ oli, että kaikki saatiin. Paljon on tuhoa syntynyt, mutta paljon se on myös antanut, Haaja toteaa.

Elokuvan käsikirjoittamisessa mukaan remmiin astui Pekka Lehtosaari. Haajan mukaan Lehtosaari toi tarinaan laajemmin tasoja ja tapahtumia.

Elokuvassa käydään läpi paitsi Rendelin kostoretki, myös ne tapahtumat, joiden vuoksi tavallisesta mikkeliläisestä perheenisästä tulee kasvoton nyrkkisankari.

– Mitä pitäisi tapahtua, mikä saisi minut pukemaan mustan nahkapuvun ja tuollaisen naamarin? Siitä se perusidea lähti, Haaja summaa.

Haajan mukaan hänelle itselleen oli tärkeää, että hahmo ja sen tapahtumat sijoittuvat Mikkeliin, vaikka idea herättikin alkuun epäilyksiä elokuvan ideaa esitellessä.

– Alkupäässä vähän naureskeltiinkin, että mikkeliläinen, savolainen Vituixmän-supersankari… Nyt olemme onnistuneet muuttamaan sen positiiviseksi asiaksi, koska olemme seisoneet sen takana, Haaja myhäilee.

Rendelin maailma on synkkä ja väkivaltainen, mutta mukaan tuli myös luontaista huumoria, jota ei Haajan mukaan haluttu turhaan karsia pois.

– Huomasimme ensimmäisten kuvauspäivien aikana, että meillä on nahkapukuun pukeutunut kaveri tällaisessa ympäristössä ja nämä puhuvat suomea.

–  Tässä on jotain campia. Jos huumori sopi kohtaukseen, sitä nostettiin enemmän estradille.

Kuten monet muutkin supersankarielokuvat, Rendel on löytänyt tiensä myös moniin oheistuotteisiin, joiden avulla elokuvaa on mainostettu jo kauan ennen ensi-iltaa.

Syyskuun alussa Rendelin tarina julkaistiin myös pienoisromaanina, jonka on kirjoittanut kiteeläissyntyinen fantasiakirjailija Helena Waris. Teos on Haajan mukaan elokuvasta syvennetty tarina.

– Helena soitti, että hän näki näyn, jossa Rendel oli hänen ikkunansa takana. Totesin, että sen verran uskon universumin ja henkimaailman juttuihin, että tavataan.

–  Helena kertoi, että hän voi tehdä elokuvaan pohjautuvan kirjan. Like-kustannus otti sen saman tien ja oikeudet myytiin myös Saksaan ihan muutamia viikkoja takaperin, Haaja paljastaa.

Kansainvälinen levitys on ollut Rendelin työryhmän suunnitelmissa alusta asti. Elokuva on jo esitetty muun muassa Cannesin elokuvajuhlilla, jonne tekijät hurauttivat erikoisvarustellulla Valtra-traktorilla.

– Palaute maailmalta on ollut tosi hyvää. Palaute on nimenomaan ollut sitä, että tarina on tuore, lähestymistapa on tuore ja elokuvassa on selkeä viesti.

–  Ehkä isoin pelko, mikä oli vähän kaikilla, oli että yrittävätkö nämä tehdä tällä rahalla jotain Marvelia, mutta he tajusivat, että ei yritetty. Tämä on Suomi-filmi supersankaritwistillä, Haaja painottaa.

Kommentoi

Hae Heilistä