Julkaistu    |  Päivitetty 
Maija Palojärvi

Vaiettua historiaa

Ohjaaja AJ Annila työsti Ikitien käsikirjoitusta yhdessä Antti Tuurin kanssa. Ohjaaja AJ Annila työsti Ikitien käsikirjoitusta yhdessä Antti Tuurin kanssa.
Ohjaaja Antti-Jussi Annila käyttää elokuvantekijänä nimeä AJ Annila.

Aiemmin elokuvat Jadesoturi (2006) ja Sauna (2008) ohjannut Annila tarttui nyt historiallisen elokuvan puikkoihin. Ikitie on Antti Tuurin samannimiseen romaaniin perustuva elokuva suomalaismiehestä, Jussi Ketolasta, joka loikkaa vastentahtoisesti Neuvostoliittoon 1930-luvun alussa ja joutuu siellä todistamaan kolhoosiin muuttaneiden siirtolaisten kohtaloa.

– Kuvaukset olisivat voineet olla todella rankat, mutta meillä kävi sellainen pieni ihme, että kaikki, jotka lukivat tuon Antti Tuurin romaanin ja käsikirjoituksen, halusivat lähteä elokuvaan mukaan, Annila kiittelee.

– Kuvaukset olivat välillä tunteelliset, mutta niin sen pitääkin olla. Ei se voi olla puhtaasti tekninen suoritus.

Elokuva kuvattiin kokonaisuudessaan Virossa. Annila ja elokuvan tuottaja Ilkka Matila pohtivat aluksi mahdollisuutta kuvata Ikitietä autenttisilla tapahtumapaikoilla.

– Fakta on, että siellä ei ole enää mitään. Pellot ovat kasvaneet umpeen ja talot ovat ränsistyneet tai poltettu. Siellä ei ollut yksinkertaisesti infrastruktuuria tehdä elokuvaa, Annila toteaa.

– Toinen syy oli se, että Viro ja virolaiset tunsivat, että tämä on myös heille tärkeä tarina kertoa. Se liippaa liiankin läheltä ja Virosta tuli paljon myös taloudellista tukea.

Romaania elokuvaksi muutettaessa joitain kohtia ja tapahtumia jouduttiin karsimaan.

Annila kertoo, että esimerkiksi elokuvassa nähtävä baseball-ottelu ei ollut romaanissa, mutta historiallisen pohjansa takia se lisättiin elokuvaan. Baseball todella oli tuolloin Stalinin suosiossa, ja lajista suunniteltiin jopa Neuvostoliiton kansallispeliä.

Elokuvan roolitusten suhteen Annila, Matila ja Tuuri olivat yhtä mieltä siitä, että Jussi Ketolan rooliin haluttiin pitkän linjan näyttelijä Tommi Korpela. Muu roolitus alkoi rakentua Korpelan ympärille. Oikean naisnäyttelijän löytyminen amerikkalaisen Saran rooliin huolestutti alkuun Annilaa, sillä rooliin tarvittiin näyttelijä, joka pystyy puhumaan englantia autenttisesti ja Annilan mukaan ”pistämään Tommi Korpelalle kampoihin”.

– Olin todella onnellinen, kun meidän käsikirjoituksemme lähti kiertämään pohjoismaisilla agentuureilla ja yhtäkkiä kuulin, että Sidse Babett Knudsen haluaa jutella. Jos minun pitäisi laittaa nyt top 10 -näyttelijää maailmassa listalle, niin [Knudsen] olisi varmasti mukana ilman tätäkin elokuvaa, Annila hehkuttaa.

Tanskalaisnäyttelijä Knudsen on viime vuosina näytellyt muun muassa palkituissa draamasarjoissa Vallan linnake ja Westworld. Käsikirjoituksesta vaikuttunut Knudsen lähti mukaan tuotantoon ja palaset loksahtivat Annilan mukaan kohdalleen.

Annila toteaa Ikitien maailmasta löytyvän suorastaan absurdeja elementtejä. Karjalan alueella oli useita kolhooseja, joihin muutti tuhansia Amerikan siirtolaisia. Näistä suuri osa oli amerikansuomalaisia tai heidän jälkeläisiään. Taustatyötä tehdessä vastaan saattoi tulla valokuva amerikkalaistyylisestä cowboysta keskellä venäläispeltoja.

Elokuvallaan Annila ei pyri kertomaan tai kommentoimaan omien sanojensa mukaan Amerikan kapitalismia tai Neuvostoliiton politiikkaa 1930-luvulla, vaan keskiössä on Jussi Ketolan tarina. Elokuvan maailma kasvaa Ketolan ympärille ja sitä tarkastellaan myös hänen kauttaan.

– Minua kosketti mies, joka ei kerta kaikkiaan suostu valitsemaan puolia. Se on hirveän tarkka kuva viidestä viime vuodesta maailmassa. Yhtäkkiä kaikkien oletetaan valitsevan puolensa. Ei lievästi, vaan äärimmäisesti, ja se on mielestäni todella huolestuttavaa, Annila pohtii.

Annila nostaa elokuvan tärkeimmäksi teemaksi itselleen kotiinpaluun.

– Kotiinpaluu on se, mitä Jussi Ketola tässä maailmassa tavoittelee silloin, kun muut tavoittelevat joko ideologiaa tai parempaa maailmaa perheelleen tai itselleen. Minun päässäni Jussi Ketola on koko ajan matkalla kotiin, Annila summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä