Julkaistu    |  Päivitetty 
TIINA SORMUNEN

Tulva joka ei enää taltu

Perjantainen työmääräys tuo Martti Servon ja Napander-yhtyeen keikalle Joensuuhun. Perjantainen työmääräys tuo Martti Servon ja Napander-yhtyeen keikalle Joensuuhun.
Kyllä joensuulaisia Martti Servon ystäviä nyt hemmotellaan: Servolla ja hänen Napander-yhtyeellään on tänä syyslukukautena kaupungissa peräti kaksi keikkaa.

Livekokemuksista ensimmäinen koittaa perjantaina ja seuraava kerta joulukuussa pikkujoulusesongin käydessä kuumana.

Yhtä artistin hittikappaletta lainaten, hyvältä näyttää, mutta miten tämä on mahdollista?

– Tuntuu siltä, että mannerlaatat ovat siirtyneet ja elämme emotionaalisella vedenjakajalla. Olemme jo vuosia unelmoineet riittävästä määrästä visiittejä Pohjois-Karjalaan, ja nyt unelmat käyvät toteen.

– Maailma on yksinkertaisesti muuttunut parempaan suuntaan, sähköpostitse haastatteluun osallistuva Martti Servo muotoilee.

Kesäkaudella Martti Servolla oli muutama hieman tavallista erikoisempi työmääräys. Ensinnäkin solisti debytoi kesäteatterin lavalla, kun häntä tarvittiin jyväskyläläisen teatteri Eurooppa Neljän Vadelmavenepakolainen -esitykseen yhdeksi artistivieraaksi. Servon ohella esiintymislavalla piipahtivat muun muassa Pate Mustajärvi, Heikki Salo ja Pauli Hanhiniemi.

Kesäteatteripesti alkoi läsnäolosta.

– Piti olla ajoissa paikalla ja osallistua harjoituksiin. Artistivieraana tehtävä oli laulella talon orkesterin säestyksellä ja pikkuisen jutustella ennen puoliaikaa.

– Käsittääkseni tämä sujui mukavasti ja ainakin itselleni mieleenpainuvasti. Kesäteatteri ja teatteri ylipäätään taitaa olla oma maailmansa, Servo pohtii.

Toinen eksoottinen työmääräys koitti juhannuksena, kun 30-vuotisjuhlaansa viettänyt Nummirock houkutteli Kauhajoelle ennätysmäärän hevimusiikin suurkuluttajia.

Metallimusiikille pyhitetyllä festivaalilla esiintyi sellaisia nimiä kuin Children of Bodom, Stam1na, Amorphis - ja Martti Servo ja Napander.

Servon mukaan Nummirockin keikka oli hänelle kesän kohokohta.

– Päällisin puolin meidän ja metallistien välillä ei liene paljoakaan yhteistä. Asiallinen pukeutuminen on tietysti tyypillistä niin meillä kuin heilläkin. Samoin tiedän, että metalliväki ei ole ollenkaan niin yksitotista kuin saattaisi kuvitella. Viisto huumori yhdistää.

Nummirockin uudesta kävijäennätyksestä hän ei halua ottaa kunniaa itselleen saati orkesterilleen.

– Voitaisiin ehkä myös kysyä, kuinka paljon suurempi yleisöennätys olisi ollut ilman Napanderia?, hän veistelee.

Keikkailun lomassa Servo orkestereineen on tehnyt myös uutta musiikkia. Siitä projektista hän lupaa tiedottaa hiukan myöhemmin, mutta paljastaa, että ensi vuonna on luvassa julkaisuja.

Suomalaisen iskelmämusiikin ilosanomaa jo vuodesta 1997 lähtien jakaneesta Martti Servosta huokuu paitsi hyvätapaisuus myös kuulijaan helposti tarttuva positiivisuus. Jos levylautasella pyöräyttää vaikkapa Servon hittejä tyyliin Viikonloppu, Maailman sinisin taivas tai Nippa nappa niukin naukin, hymy pyrkii väkisin naamalle.

Livetilanteessa musiikin ja artistin tarttuva hyväntuulisuus vain korostuu.

Mistä Servo on saanut taitonsa?

– Homma käynnistyi muistaakseni aivan vahingossa. Taisi olla Ylen toimittaja Ulmanen tai Roiha tai sitten Tero Liete, joka kysyi yhdessä ensimmäisistä haastatteluista jotain hölmöä. Jonkinlainen tulppa siinä irtosi, eikä tulvaa enää saatu talttumaan.

– Nykyään tulemme iloisiksi itse, kun huomaamme yleisön ilon. Siitä tulee kehä ja pyörä, joka pyörii vinhempaa ja vinhempaa.

Joen yönä Joensuuhun saapuvalta Martti Servolta liikenee myös terveisiä perjantaina kaupunkitapahtumassa vaeltaville kansalaisille.

– Elokuun yöt ovat pimeitä. Tarkistakaa polkupyörän dynamojen toimintakyky ja pitäkää hauskaa, hän kannustaa.

Kommentoi

Hae Heilistä