Julkaistu    |  Päivitetty 
Niko Salovaara

Karvaturrien komea kansalliseepos

Heili teatterissa: Koirien Kalevala / Joensuun kaupunginteatteri. Alkuperäisteksti: Mauri Kunnas. Ohjaus ja sovitus: Aleksis Meaney (vierailija). Neljä tähteä.

Reippaasti yli 150 000 kappaletta myynyt Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala jos mikä on kanonisoitu suomalaisen lastenkirjallisuuden nykyklassikko.

Aleksis Meaneyn Joensuun kaupunginteatteriin laatima ohjaus kansakunnan kaapin päälle nostetusta kuvakirjasta on ainakin tuotantoarvojen perusteella iso satsaus, sillä näin hienoa puvustus-, maskeeraus- ja lavastustyötä ei ole paikallisteatterissa usein nähty.

Koirien kansalliseepoksen tarina ja maailma heräävät lavalla hienosti henkiin sekä kokonaisuutena että yksittäisissä kohtauksissa.

Esimerkiksi kun episodimaisen kertomuksen jännitys vähitellen tiivistyy, lopussa nähtävä mukaelma Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Sammon puolustus eli viikatekyntisen Louhen (Mirva Kuivalainen) saapuminen kokkolintuna kalevalaisten veneelle tuntuu selkäpiissä asti.

Upea on myös Ilmarisen (Markku Maasilta) koitos kyntää kyinen pelto.

Ari Numminen on luonut, jälleen kerran, pistämättömän koreografian Pohjois-Karjalan Ammattiopistolta pyydystetyille tanssiville käärmeille.

Petri Tiaisen musiikki on myös pääosin oivallista ja sovitettu kekseliäästi, mitä nyt solistinvastuut olisi voitu sälyttää osaavimpien laulajien harteille ja Väinämöisen (Hans Stigzelius) räppiosuudet olisivat voineet kuulostaa vähemmän Raptorilta.

Yksinlauluissa soolo-osan esittäjät pakkaavat myös hukkumaan säestyksen alle niin, ettei sanoista saa lainkaan selvää.

Tämä lienee yhteydessä siihen, miksi Koirien Kalevalasta jää uupumaan viimeinen potku.

Teos etenee kyllä hyvällä draivilla, mutta moni näyttelijöistä esiintyy paikoin omituisen veltosti ja varovaisesti. Kontrasti esimerkiksi Stigzeliuksen tai Maasillan ja Lemminkäistä valloittavalla energialla alusta loppuun saakka esittävän Maria Sarkkisen välillä on huima.

Johtui flegmaattisuus ensi-iltajännityksestä tahi ei, muuten mallikkaassa teoksessa se jää vähän kismittämään.

Kommentoi

Hae Heilistä