Parrasta nyhtävä Veikko ja varpaasta raapaiseva Pilvi herättävät Toppo Koposen

Jo kyltti ovessa kertoo, että osoite on oikea: Varokaa kissoja. Oven avaa Jarmo "Toppo" Koponen, monen touhun mies, jolta onnistuu niin autojen ja kitaroiden kunnostaminen kuin Onni Variksena heiluminenkin Eläkeläisten keikoilla.

Nyt puhutaan kissoista.

– Ihan järjettömän paljon nuo merkitsee, Koponen sanoo kahdesta siamilaisesta, joiden nimeäminen sujui vaimon kanssa sopuisasti.

– Rouva oli heti mukana, kun ehdotin, että noista tulee Pilvi ja Veikko.

^{Tyttö ja poika,} siihen Koponen vaimoineen on totuttautunut.

Ensin oli Aune ja Paavo, sitten Wagner ja Aicha, sitten bengalit Ofra ja Ali-Beng, nyt Pilvi ja Veikko. Osittain limittäin ja samoihin aikoihinkin kissat ovat eläneet.

– Nimenomaan tyttökissat ovat oppineet kaikki kepposet, Koponen sanoo ja aloittaa esittelyn ovenkahvoista, jotka on säädetty aukeamaan ylöspäin.

– Ne oppi avaamaan ovet kahvapuolelta ja menemään huoneisiin, joihin ei saanut mennä. Ofra oli niin raju, että jouduin vielä sahaamaan kahvan niin, että jäljelle jäi vain pikkuinen töpö.

Isäntä vie keittiöön, jossa on lisää esimerkkejä Ofran omatoimisuudesta.

– Kaapeissa kun oli kissanruokia, ovet piti laittaa kumirenksuilla kiinni. Ofra oppi avaamaan ovet, meni kaappiin ja söi saatana kaikki safkat.

Ja mitä teki isäntä siinä tilanteessa?

– Lähinnä siinä pääsi raivokas nauru. Vaimolle piti laittaa kuva, että mitä se on nyt keksinyt.

^{Koposen kissasuhde} alkoi jo Tohmajärven mummolasta, jossa navettakissat hoitelivat virkojaan.

– Ne eivät hirveän paljon ihmisten kanssa seurustelleet, mutta sitten poikani meni apumieheksi isäukolle, jolla oli Lieksassa rakennusliike, Koponen pohjustaa tarinaa Aunesta, perheen ensimmäisestä omasta kissasta.

Pojan työkeikka vei puutarhaan hakemaan liikkeeseen koristukseksi kasveja, ja siellä oli tarjolla ilmaiseksi kissanpentuja.

– Poika soitti ja kysyi, saadaanko ottaa. Sanoin, että mikäpä siinä, mutta kisaan nimen täytyy olla Aune Mäki. Poika löi luurin korvaan ja soitti vartin päästä, että olkoon sitten.

Koponen kertoo nimen taustankin, mutta se veisi syrjäteille. Käytämme oikopolkua ja toteamme, että Aune sai jossain vaiheessa kaverin, jonka nimeksi tuli Paavo Mäki.

Ylämyllyltä haettiin vielä Aicha ja Wagner, kaksi pientä palleroa.

– Aicha jäi pieneksi palleroksi ja Wagnerista tuli yli kuusikiloisen possun kokoinen möykky, jolta meni häntä saparolle. Koponen kertoo.

Bengalikaksikko Ofra–Ali-Beng osoittautui terveydeltään huonoksi, ja kun Aunella ja Paavollakin alkoi olla ikää, tultiin päivään, jolloin jäljellä oli enää pikkuinen Aicha.

– Rouvan kanssa mietittiin, että pitäisikö tehdä niin, että odotetaan Aichan luonnollinen poistuminen ja sitten ollaankin vapaalla. Sitä keskustelua kesti ehkä kymmenen minuuttia.

^Kaverin, Etelä-Suomessa asuvan rättäriharrastajan, kautta perheeseen saapuivat sitten Pilvi ja Veikko.

Kissat tulivat koronan aikaan, jolloin yksin talossaan asuvalla miehellä oli orpo olo.

– Mehän asumme rouvan kanssa erillämme, vaikka olemmekin avioliitossa, Toppo Koponen täsmentää.

– Talo oli Aichaa lukuun ottamatta kissoista tyhjä, kun nämä tulivat talouteen. Nämä on todella omituisia aikaisempiin verrattuna, äärimmäisen ihmisrakkaita ja näennäisälykkäitä.

Miehen puuhailu askareissaan muuttui rattoisaksi.

– Ne on kaikessa mukana. Kitaroita kun korjailee, ne ovat roikkumassa kitarankielissä ja varastamassa ruuveja.

Siamilaiset eivät pelkää touhuavaa miestä, eivät kitaransoittoakaan.

– Demoille kun rupean mylvimään, ne ei ihan tajua, että onko tuo vihaista ääntelyä – onko hyö tehnyt jotain väärin vai onko se normaalia mölinää. Pikkuhiljaa ne on alkanut tottua.

^Aamuherätys riippuu siitä, mihin aikaan kissoille on annettu illalla ruokaa. Aikaisin jos Toppo on mennyt ilalla aikaisin nukkumaan, herätys saattaa olla aamulla viideltä.

– Etenkin Veikko on oppinut sen, että minut saa parhaiten hereille, jos vetää parrasta tai hiuksista.. Ne tekee yhteistyötä. Niin umpisukeluksiin jos olen mennyt, että hiuksista nyhtäminen ei auta, tassu tulee peiton alle. niin, että kyllä ne hereille saa.

Yhteisiin aamurutiineihin Veikon kanssa kuuluu, että Teppo juo kahvia ja molemmat syövät jogurttia.

– Vaimo on pyytänyt pohtimaan, missä se kissan suu on ollut ennen jogurttia. Olen ottanut tavaksi ottaa joka aamu kuvan, missä kissa syö jogurttia ja minä irvistelen taustalla.