Julkaistu    |  Päivitetty 
Joonas Tanskanen

Arvostelu: Siansaksa pelastaa juutalaismiehen hengen

Elokuvan dramatiikka rakentuu juutalaisen Gillesin (Nahuel Pérez Biscayart) ja natsiupseeri Klausin (Lars Eidinger) välille. Elokuvan dramatiikka rakentuu juutalaisen Gillesin (Nahuel Pérez Biscayart) ja natsiupseeri Klausin (Lars Eidinger) välille.

Toinen maailmansota ja keskitysleirit ovat elokuvien kestoaihe. Dramaattisuus ja elämän suuret kysymykset siirtyvät elokuviin kuin itsestään, tai näin tekijät näyttävät usein ajattelevan. Usein toista maailmansotaa kuvaavat elokuvat syyllistyvät liikaan ankeiluun, joissa synkistely tarkoittaa realismia ja syvällisyyttä.

Vaikka Persian oppitunnit on myös synkistelyä, se on suhteellisen onnistunut elokuva, vaikka se ei yritäkään millään tavoin uudistaa lajityyppiä. Tällaisissa elokuvissa asetelma luo elokuvan. Tarinaa ei oikein voi kertoa toisin. Natsit syövät ylellisiä lounaita klassista musiikkia kuunnellen samalla kun ihmisiä murhataan pihamaalla. Parakeissa hytisevät nälkäiset vangit yrittävät vain selvitä päivästä toiseen.

 

Juoneen sekoittuu trillerin aineksia. Päähenkilö Gilles (Nahuel Pérez Biscayart) pelastuu teloitukselta valehdeltuaan olevansa persialainen. Natsiupseeri Klaus Koch (Lars Eidinger) tekee tästä farsin kielen opettajan. Klausilla on suunnitelma muuttaa sodan jälkeen veljensä luo Teheraniin. Paha vain, ettei Gilles osaa todellisuudessa sanakaan farsia. Hän kehittää koko kielen omasta päästään.

Klausin Persia-intoilu ei jää huomioitta mielivaltaisessa ja hierarkkisessa ympäristössä.

Elokuvan dramatiikka rakentuu Gillesin ja Klausin välille. Gillesin henki on riippuvainen Klausista, mutta Klausille syntyy kiintymyssuhde Gillesia kohtaan.

 

Elokuvan suurin jännitys luodaan kielenopetuksen ympärille. Paljastuuko Gillesin huijaus? Osa keskitysleirin vartijoista epäilee tämän kielitaitoa alusta alkaen. Jännityksellinen asetelma on hiukan epäuskottava, lopulta Gilles opettaa Klausille tuhansia sanoja ja luo jopa jonkinlaisen kieliopin. Hän muistaa myös itse kaiken ilman muistiinpanoja. Tämä ei kuitenkaan ole elokuvan toimivuuden kannalta kovin suuri ongelma.

Elokuva on venäläis-valkovenäläinen yhteistyö. Mukana on muun muassa legendaarinen Mosfilm. Persian oppitunnit onkin sukua neuvostoliittolaisille sotaelokuville. Tarina ja tyyli ovat raskaita, eikä katsojalle juuri tarjota toivonpilkahduksia.

Ohjaaja Vadim Perelman on tätä ennen tunnetuin Hollywood-ohjauksistaan, kuten kodin ja kodittomuuden teemoja pyöritelleestä Hiekan ja sumun talosta (2003).

Kommentoi

Hae Heilistä