Joensuun päättäjien kovassa syksyssä odottaa muun muassa tuttu kouluasia

Kuntapolitiikan kevätkausi päättyi Joensuussa railakkaasti, kun koulupäätös sai aikaan harvinaisen paljon pöytäkirjaan jätettyjä eriäviä mielipiteitä ja tunteetkin taisivat kuumentua.

– Omasta mielestäni minulla ei mitään hirveitä kierroksia edes ollut, mutta kieltämättä tämä kevään viimeinen valtuustokokous oli henkisesti aika raskas, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Hulmi sanoo elokuussa, kun osa valtuutetuista on vielä kesälomalla, mutta osa on jo aloittanut syksyn päätöksentekoon liittyvät kokoustamiset.

Kesäkuussa tunteita kuohuttaneeseen Reijola–Niittylahti-alueen kouluratkaisuunkin joudutaan palaamaan syksynä, joka muutenkaan ei ole helppo.

– Varmasti meillä on paljon sopeuttamisohjelmaan liittyviä asioita pähkäiltävänä. Seuraavan vuoden budjetin valmistelu ei ole helppoa, vihreiden pitkäaikainen valtuutettu Hannele Autti toteaa.

Kouluverkosta päättäminen on osa kaupungin talouden sopeutusohjelmaa. Kesäkuun 2024 valtuustojupakan juuret menevät loppukesään 2023, jolloin niittylahtelaiset alkoivat puolustaa omaa kouluaan ja kaupunginvaltuusto tekikin syksyllä päätöksen, joka tulkittiin lupaukseksi koulun säilymisestä.

^{Kuvio meni} uusiksi keväällä, kun suureen sopeutusohjelmaan sisältyi esitys kouluverkon supistamisesta, johon myös Niittylahden koulu kuului. Valtuustossa tehtiin useita esityksiä Niittylahden puolesta. Lopullisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitystä vastassa oli Jussi Wihosen (ps.) ja Ari Tielisen (sd.) esityksistä yhdistetty versio, joka voitti äänestyksen. Sanamuotoilu voitiin tulkita niin, että Reijolasta lakkautuu koulu, vaikka sitä ei oltu valmisteltu, eikä reijolalaisia oltu kuultu.

Tuliko sanamuotoilussa työtapaturma?

– Ei, vaan sehän ei ollut esityslistalla, eli virkamiesten näkemys ei ole muuttunut, päättäjien näkemys on, Jussi Wihonen aloittaa vastauksensa.

– Eihän se poista sitä, että Karhumäessä on koulu, jossa on enemmän lapsia kuin sinne mahtuu, ja tulevaisuudessa Karhumäen lapset sijoitetaan Reijolaan.

Mutta eikös se esityksen sanamuotoilu tarkoita Reijolan koulun lopettamista?

– Itse olen sitä mieltä, että Reijolaan tarvitaan koulu.

^Sanamuotoilu ei ollut paras mahdollinen, myöntää Maija Kuivalainen, joka muun vasemmistoliiton tavoin äänesti Niittylahden puolesta.

– Asia olisi pitänyt panna uuteen valmisteluun niin, että niittylahtelaisten näkökulma olisi otettu huomioon, ja myös reijolalaiset olisi otettu huomioon. Toivon, että Joensuussa ei tehtäisi yksipuolisia valmisteluja, vaan käytäisiin läpi kaikki vaihtoehdot, Kuivalainen sanoo.

Jussi Wihonen sanoo, että jatkovalmistelu on mahdollisuus, kun pystytään ottamaan huomioon uusia näkökulmia. Samaa henkeä on Kuivalaisen pohdinnassa:

– Itse tulen tekemään uuden päätökseni uuteen, parhaaseen tietoon pohjautuen. Odotan ensin, että saan kaiken uuden tiedon, ja kiitinkin jo reijolalaisia heidän sähköpostistaan ja aion perehtyä tilanteeseen.

Reijolasta lähti Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valitus, ja Kuivalainen sanoo odottavansa, että Joensuun kaupunki hoitaa oman valitukseen liittyvän osansa.

^{Sosiaalidemokraattien} valtuustoryhmän johtaja Eila Heinonen toteaa, että valitus muuttaa aivan varmasti päätöksenteon aikataulua.

– Itse odotan ihan rauhallista syksyä, jos nyt voi sanoa, että syksy on rauhallinen. Sopeutusohjelmaamme liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin kouluasiaa, Heinonen sanoo.

Kuinka paljon sitten tämä nimenomainen osa kouluverkkoa vaikuttaa sosiaalidemokraattien yhtenäisyyteen? Valtuuston äänestyksessä ryhmä hajosi, ja lisäksi sekä Reijolassa että Niittylahdessa asuu aktiivisiksi demaritoimijoiksi tiedettyjä ihmisiä, jotka ovat ottaneet vahvasti kantaa omien koulujensa puolesta.

– Ei ryhmiä saada hajalleen kouluasialla, Heinonen vastaa.

– Meillähän ei ole vielä ollut kesätauon takia valtuustoryhmän yhteistä isoa keskustelua. Valtuutettuja osallistuu aina sunnuntaisin kaupunginhallitusryhmän kokouksiin, eikä kouluasiat ole siellä olleet ihmeellisemmin esillä.

Helena Hulmi sanoo, että kesäkuun valtuustossa kieltämättä tuli yllätyksiä, eikä kaikkiin esille tulleisiin vaihtoehtoihin osattu riittävästi varautua.

– Sen takia tarvitaan nyt uutta pohdintaa ja erilaisten ratkaisujen hakemista, mutta en epäile hetkeäkään, etteikö ratkaisut löydy, Hulmi sanoo.

Valtuutettujen mielissä pyörii sopeutusohjelman jatko ja ensi vuiden talousarvion valmistelu, jossa riittää pohdittavaa.

– Eihän me olla säästetty vielä mistään, Jussi Wihonen huomauttaa.

– Säästöohjelman toimeenpanossa on kova paine, ja päämäärätietoisesti meidän pitää jatkaa, että vyötä saadaan kiristettyä niin, että verorahat riittävät kuntapalvelujen järjestämiseen.