Mika Vanhanen jaksaa uskoa rauhan ja ympäristön asiaan maailman mullistuksista huolimatta

Taas kävi suurlähettiläitä puidenistutuksessa maakunnassa – aivan kuin syyskuussa 2010, jolloin puita istutettiin Kolille. Tuolloin taustaorganisaationa oli ENO-verkkokoulu, nyt Liperin Ylämyllyllä Plant And Care For Peace ry. Molempien taustalta löytyy Mika Vanhanen.

Syksyllä 2010 ei voitu aavistaa, millaisessa tilassa on maailma syksyllä 2024. Mikä saa Ylämyllylle ensimmäisen rauhanympyräpuistonsa perustaneen miehen toimimaan yhä rauhan ja ympäristön hyväksi?

– Varmaan se, kun näkee, miten tämä resonoi ihmiseen. Kun esimerkiksi näkee paikallisten ihmisten innostuksen ja ilon siitä, että tehdään merkityksellisiä asioita, Vanhanen vastaa.

^{Ylämyllyn jälkeen} seuraava rauhanympyrä istutetaan Italiaan marraskuussa. Haussa on kaupunkeja, jotka lähtisivät toimintaan mukaan.

– Ajatus on, että tässä alussa on pilotointeja, joilla vielä testaillaan mallia. Kootaan porukka katsomaan, miten homma saadaan pyörimään, Vanhanen sanoo.

Jo ennen kuin kymmenen maan suurlähettiläät tulivat Ylämyllyn rauhanpuiston avajaisiin, Vanhanen kutsui ensimmäisten puiden istutukseen ihmisiä, jotka olivat rahallisesti tukeneet puistoa. Paikalla oli niin yrityksiä kuin yksityisiä ihmisiäkin.

– Erolan Jouni kun kuvaa dronella puiston ylhäältä päin, siitä erottuu kolme päälinjaa, Vanhanen kertoi ja nimesi linjat: sydän, pää ja kädet.

Sydänlinjaan kuuluu Vanhasen mukaan toivon, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden puut. Toisen päälinjan puut on omistettu oppimiselle, tiedolle ja viisaudelle – myös alkuperäiskansojen viisaudelle.

Kolmas tärkeä linja on kädet, eli mitä me voimme tehdä ympäristön ja rauhan hyväksi.

– Siinä ovat elämänpuu, tasapainopuu ja monimuotoisuuden puu, ja nämä nivoutuvat yhteen niin, että elämää kaikissa sen muodoissa niin, että toiminta on tasapainossa siten, että kuluttaisimme mahdollisimman vähän. Monimuotoisuudessa puhutaan biodiversiteetistä ja myös ihmisten monimuotoisuudesta.

Vanhanen ajoitti sekä 14 vuoden takaisen että tämän syksyn istutuksensa lähelle YK:n julistamaa kansainvälistä rauhanpäivää 21. syyskuuta.

– Neljätoista vuotta sitten oli vielä neljä vuotta siihen, kun Venäjä valtasi Krimin. Silloin ei olisi voinut kuvitella, että Euroopassa on nyt sota ja tosi epävakaa tilanne, mutta ei auta kuin vaan uskoa tekemiseen ja luoda henkeä rauhaan, Vanhanen sanoo.

^{Rauhanympyröiden} merkityksen hän uskoo olevan siinä, että luodaan inspiroivia paikkoja ihmisten arjen keskelle.

– Tässähän ollaan yhdessä luontoäidin kanssa ja tuodaan rauhaa myös omaan ympäristöön.

Lähestytään vanhaa slogania ajattele globaalisti, toimi paikallisesti, jota voi soveltaa myös ihmissuhteisiin maailmassa, joka on täynnä ristiriitaisia ajatuksia ja toimintatapoja.

– Itse pyrin olemaan ihmisten kanssa sovitteleva, Vanhanen sanoo.

– Jos tulee konflikteja, pyrin löytämään hyviä asioita myös sellaisista ihmisistä, joiden kanssa en välttämättä ole samaa mieltä.

Yksi rauhapuiston puu onkin omistettu arjen sankareille – ihmisille, jotka tekevät näkymättömiä, hyviä asioita omassa ympäristössään.

Vanhanen nostaa esiin kaksi ihmistä, joiden toiminta on jo jotain enemmän kuin arjen sankaruutta: Ukrainan hyväksi toimivan Hannu Vähäkosken sekä rauhanpuistonkin perustamisessa mukana olleen Liperin kunnanjohtajan Hannele Mikkasen.

– Semmoisia kunnanjohtajia ei varmaan enää tule, jotka on kunnanjohtajia aina, kaksikymmentäneljä kautta seitsemän, Vanhanen toteaa Mikkasesta.

– Hän kuuntelee kaikkia kuntalaisia, ja minusta kuunteleminen on tärkeä taito – aistia, mitä mieltä ihmiset ovat asioista ja keskustella heidän kanssaan.

^{Itseään Vanhanen} kuvailee realistiseksi optimistiksi.

– Syksyn 2010 itseeni verrattuina olen varmaan nyt aika samanlainen. Innostun asioista ja rupean tekemään, se ei ole muuttunut mihinkään. Kokemusta ehkä on näinä vuosina tullut ja näkemystä asioihin.

Lopuksi Vanhanen saa arvioitavakseen, miten jotkut sanat sopivat häneen itseensä tässä maailmantilanteessa.

Oletko onnellinen?

– Kyllä.

Optimistinen?

– Kyllä sitäkin.

Pessimistinen?

– Se on kyllä kaukana minusta.

Turhautunut?

– Kaikki ovat turhautuneita jossain vaiheessa elämäänsä, mutta pääpiirteittäin en kyllä ole.

Innostunut?

– Edelleen on sama into päällä.

Rento?

– Toivottavasti. Joskus voi mennä vähän jäykäksi, jos innostun puhumaan asioista.

Yritteliäs?

– Sitä olen koko ajan.