play

Puunistutus: Kuusia Penttilän kukkuloille

Nepenmän koulun 2B-luokan Emmi Multanen (vas.) ja Anni Palviainen istuttivat pottiputkella kuusentaimia Penttilän Sahaniityn puistoon.

Nepenmän koulun 2B-luokan Emmi Multanen (vas.) ja Anni Palviainen istuttivat pottiputkella kuusentaimia Penttilän Sahaniityn puistoon.

Hanna Käyhkö
Lukijan mielipide

Keskiviikkoaamuna odotellaan Sahaniityn puistossa, aivan nykyisen Penttilän asuinalueen takamailla koululaisia paikalle. Karelia-ammattikorkeakoulu ja ENO-verkkokoulu ovat yhdessä Joensuun kaupungin kanssa päättäneet pistää tuulemaan kansainvälisenä puunistutuspäivänä.

– Kareliassa on kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman kehitystyössä sitouduttu istuttamaan puita ja tekemään kädenjälkivaikutus luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Kun mukaan lähti 80 ihmistä, istutetaan puita yhtä monta, kertoo Karelia-ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Salla Anttila.

Puiden istutukseen mukaan saatiin ENO-verkkokoulun kummiluokka Nepenmäen koulusta. Paikalle pyörällä polkaisseet 2B-luokan oppilaat ovat jo kokeneita istuttajia.

– Kuinka moni on ollut istuttamassa puita? kysyy ENO-verkkokoulun ympäristökasvattaja Maire Turunen oppilailta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yli puolet luokasta viittaa. Kukkia ja siemeniä ovat istuttaneet kaikki.

– ENO-verkkokoulun kummikoulujen oppilaat ovat istuttaneet vuosien varrella valtavan määrän puita. Olemme myös tehneet kukkapommitusta, eli tehneet mullasta niittykukkien siemeniä sisältäviä ”pommeja” ja viskoneet niitä sovittuihin paikkoihin, esimerkiksi kaupungin jättömaille, meluvallien päälle ja niin edelleen, Turunen kertoo.

Penttilän Sahaniityn puistoon istutetaan pieniä kuusentaimia, jotka lapset sekä Karelian väki upottavat maahan pottiputkella. Kaupungin väki on katsonut kuusille sopivat paikat ja merkinnyt ne.

Puiden istutusmaaperä näyttää maallikon silmään varsin karulta.

– Metsäkuusi kyllä lähtee tässä kasvamaan. Pitää katsoa, täytyykö meidän käydä niitä kastelemassa jossain vaiheessa, sanoo Joensuun kaupungin vastaava puutarhuri Jari Huikuri.

Maa-aines on rakennustyömailta kertynyttä täyttömaata, jota on läjitetty kukkuloiksi. Kukkuloiden takana kulkee satamaan johtava rautatie ja heti sen takana John Deeren tehtaat.

– Istutettavat puut tuovat tähän aikanaan vähän näkö- ja äänisuojaa. Tähän on suunnitteilla niittymäinen puisto, jonka läpi kulkee puistokäytävä, Jari Huikuri kuvailee tulevaa maisemaa.

Nyt istutettavat pikkutaimet voivat kasvaa aikanaan 25–30-metrisiksi. Parin metrin korkeuteen puut kasvavat 5–10 vuodessa.

– Puiden istutus on ollut ENO-verkkokoulun tunnetuin ympäristöteko vuodesta 2004 asti, kertoo ENO-verkkokoulun puheenjohtaja Kaija Saramäki, joka on myös Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori.

– Monet tuolloin 2000-luvun alussa mukana olleet lapset ja nuoret ovat innostuneet ympäristöasioista, ja moni tuntuu muistavan ne paikat ja puut, joita on ollut istuttamassa. Ehkäpä nämäkin lapset voivat käydä täällä katsomassa istutustyönsä jälkiä tulevina vuosina, Saramäki miettii.

ENO-verkkokoulussa ei enää kaiken aikaa lasketa istutettujen puiden määrää, mutta muutama vuosi sitten luku oli 30 miljoonaa istutettua puuta.

Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen kiittelee Karelia-ammattikorkeakoulun ideaa puiden istuttamisesta.

– Joensuuhan on Euroopan metsäpääkaupunki, ja metsäbiotalous on yksi kärkitoimialoistamme. Metsä on läsnä kaikkien arjessa, ja on mahtava saada lisää puita kaupunkilaisten iloksi joen tuntumaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta