Kysymys: Siskoni on adoptoitu, hän tuli perheeseemme 90-luvun alussa. Periikö hän vanhempamme, kun he kuolevat? Entä periikö hän biologisen äitinsä, joka ilmeisesti on vielä elossa?
Vastaus: Lapsen adoptoimisesta on Suomessa säädetty lailla vuodesta 1925 lähtien. Tuolloinen ottolapsilaki rakentui niin sanotun heikon adoption varaan: lapseksi ottamista koskeva tuomioistuimen päätös ei täysin katkaissut lapsen oikeussuhdetta hänen biologisiin vanhempiinsa, vaan lapsi esimerkiksi säilytti oikeutensa periä biologiset vanhempansa.
Lisäksi ottolapsella oli oikeus periä adoptiovanhempansa, joskin hänen perillisasemansa oli biologista lasta heikompi. Lapsella siis oli lain silmissä kahdet vanhemmat, biologiset ja adoptiovanhemmat.
Alkuperäisen ottolapsilain kumonnut lapseksiottamisesta annettu laki astui voimaan 1.1.1980. Uuden lain voimaantulosta lukien adoptiot ovat Suomessa olleet niin sanottuja vahvoja adoptioita: lapsi siirtyy adoptiovanhempiensa sukuun, ja perintöoikeudelliset siteet hänen biologisiin vanhempiinsa katkeavat. Näin on asianlaita myös nykyisen adoptiolain mukaan. Siskosi on adoptoitu 90-luvulla, joten hän on tällä tavoin siirtynyt täysin adoptiovanhempiensa sukuun.
Perintökaaren mukaan perintöön oikeutettuja ovat ensisijaisesti niin sanotut rintaperilliset eli perittävän lapset ja heidän jälkeläisensä. Siskosi on perintöoikeudellisesti vanhempienne lapsi siinä missä sinäkin, ja hänellä on vastaava oikeus vanhempienne perimiseen kuin sinulla.
Mikäli siskosi menehtyy ennen vanhempianne, hänen oikeutensa periä vanhempansa siirtyy hänen omille jälkeläisilleen. Siskosi ei sen sijaan ole juridisesti mitään sukua biologisille vanhemmilleen, joten hänellä ei ole oikeutta periä biologista äitiään.
Vastauksen on laatinut lakimies Veikko Haimila Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:stä.
Lähetä oma lakiaiheinen kysymyksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@heili.fi tai kirjepostitse osoitteeseen Kauppakatu 26 C, 80100 Joensuu. Palsta ilmestyy kerran kuussa.