Joensuun ympärille kun piirtää ympyrän, jonka säde on noin 230 kilometriä, ympyrän sisäpuolelle jää seitsemän ammattiteatterikaupunkia, joihin tehdään teatterimatkoja.
Jotkut piipahtavat esityksessä päiväreissuna, jotkut liittävät matkaan yöpymisen ja tutustumisen kaupungin muihin kohteisiin. Mitä suosittelee linnan lisäksi näyttelijä Anneli Mahlamäki matkalaiselle sen jälkeen, kun esitys Savonlinnan Kasinosaaressa on ohi?
– Mieleen tulee ehdottomasti heti Lettukahvila Sulosaaressa, mutta silloin puhutaan kesämatkailusta, Mahlamäki vastaa.
Nyt puhutaan huhti–toukokuusta, jolloin Savonlinnan Teatterin esitykset pyörivät. Mahlamäki nostaa esiin heti teatterin takana olevan Villa Suruttoman, uuden näyttelytilan, jonka kevään näyttelyt ovat Merja Malkin Oksansivalluksia ja Sanna Kärkkäisen Abstrakti elämä 20.4.2024 saakka sekä Pirita Lautalan ja Kirsi Maria E Törrösen Muista Puista 26.4.–25.5.2024.
– Kaupungille päin jos lähdetään, niin Riihisaaren museo valittiin viime vuonna Vuoden museoksi. Tori herää eloon toukokuun aikana.
Teatterin kevään esityskauteen kuuluvat 22. toukokuuta saakka pyörivät Tankki täyteen sekä lastennäytelmä Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen.
Suomalaisiin runoihin ja lauluihin perustuvan, Mahlamäen ja Kari Suhosen kahdestaan esittämän Kultaparin viimeinen teatterissa nähtävä esitys on 29. huhtikuuta. Kultapari kiertää lisäksi palvelutaloissa. Kaikkiaan siitä on 20 esitystä, joista 11 kiertueella.
– Kultaparin tekeminen on ollut tosi kiinnostavaa, koska meillä ei ollut siinä ohjaajaa. Keräsimme itse tekstit ja laulut, ja ihmeen nopeasti saimme dramaturgian tehtyä, Mahlamäki kertoo.
– Minä halusin siihen mukaan Aila Meriluotoa, ja sitten kävikin ilmi, että Meriluodon ja Marja-Liisa Vartion syntymistä tulee tänä vuonna sata vuotta. Siitä tuli suomalaisen sanataiteen kunniaksi tehty esitys.
Kevään menestykseksi ennakoidussa Tankki täyteen -näytelmässä Mahlamäki sai esitettäväkseen Emmi Vilénin hahmon. Rooli on samaan aikaan herkullinen ja haasteellinen, 1970–80-lukujen taitteen tv-sarjaa ahmineet kun muistavat Sylvi Salosen vahvan roolityön.
– Huomasin, että jäin hiukan sarjan luoman mielikuvan vangiksi, mutta ohjaaja (Kari Suhonen) sanoi, että tv-sarjasta saa ottaa niin paljon kuin vaan pystyy. Hänestä oli vain hyvä, että roolihahmot muistuttavat alkuperäishahmoja, koska se on niin ikoninen sarja.
Ikonisuutta kuvastaa sekin, että käsiohjelmassa on ohjeet Sulo Vilén -pipon tekemiselle.
Meillä on ollut useassa esityksessä katsomossa Sulo-pipoilla varustettuja katsojia.
Anneli Mahlamäki
– Meillä on ollut useassa esityksessä katsomossa Sulo-pipoilla varustettuja katsojia, viime lauantainakin yksi rivillinen. Aina se on yhtä herkistävää, Mahlamäki ilakoi ennen pääsiäistä Facebook-kommentissaan.
Savonlinnassa esitys on otettu hyvin vastaan.
– On siihen ainakin yksi katsoja ollut tyytyväinen. R-kioskin myyjä tunnisti minut ja sanoi, että olitte te hyviä Mikon (Sulo Viléniä näyttelevä Mikko Leinonen) kanssa, Mahlamäki kertoo.
– Esitykseen haettiin ajan henkeä siten, että taukoja saa olla paljon. Se on hyvinkin erilaista olemista verrattuna siihen, että (Mahlamäki napsuttaa sormillaan nopeassa rytmissä napsnapsnaps) mentäisiin vain koko ajan hirveää vauhtia eteenpäin.
TV-sarjan alkukinhan on, pohjustaa toimittaja kysymystään, legendaarinen, kun...
– Meillä se kestää seitsemän minuuttia!
Mahlamäki nauraa keskeyttäessään kysymyksen. Minuuttikaupallahan Sylvi Salonen ja Tauno Karvonen saivat olla hiljaa tv-sarjassakin, ennen kuin ketsuppikokeilujen ja ruuan sekä kahvin pois kippaamisen jälkeen tuli ensimmäinen repliikki.
Millainen on fiilis Mahlamäellä, kun hän poseeraa Koululahden yli menevällä sillalla, jonka päässä teatteri häämöttää?
– Hyvä fiilis. Vahvasti tulee mieleen se, kun otin sillan toisessa päässä itsestäni selfien ja laitoin Facebookiin silloin, kun edessä olivat vielä kaikki ne jutut, joita olen täällä tehnyt.
Vuonna 2019 Mahlamäki meni Savonlinnaan paikkaamaan roolia, ja se johti tähän kevääseen saakka kestäneeseen aikakauteen.
– Tämä on ollut ihana työpaikka. Työyhteisö on oikeasti yhteen hiileen puhaltava, ja jokaiselta kollegalta ja ohjaajalta olen oppinut jotakin.
Edessä on nyt paluu Joensuuhun. Kesällä Mahlamäki on Ohvanan kulttuuritalolla Little Big Musicin musikaalissa Tahdon! Tahdon!, ja syksyllä odottaa yhteinen kiertue Kai Paavilaisen kanssa, kun Taidetta kaikille -hanke vie Mattia ja Liisaa pitkin maata. Mahtaneeko olla jatkoa kiertueelle, jonka Paavilainen teki aikaisemmin yhdessä Laura Vuorjoki-Elon kanssa?
– Sillä tavalla se on erilainen, että nyt kerätään tarinoita ulkomaanmatkoista, eli Matti ja Liisa ovat Mallorcalla, Mahlamäki vastaa.
Niin Ohvanan kulttuuritalolla kuin kiertueen esiintymispaikoissakin näyttelijät ovat lähellä katsojia, ja sitä Mahlamäki sanoo odottavansa.
– Olen jo kaivannut sitä, että pääsen olemaan läheisemmässä tekemisessä ihmisten kanssa. Savonlinnassa kun sali on alkujaan tehty konserttisaliksi, yleisö on kaukana.
– Sitten kun oli koronavuodet, emme saaneet edes tavata muita ihmisiä.
Tekstiä on muutettu 11.4.2024 kello 9.42, jolloin korjattiin Kultaparin esitysmäärä.
