Kylmä nipistelee nenänpäätä, mutta se unohtuu askel askeleelta havujen ja valosarjojen koristamalla matkalla. Vanhankaupungin porteilla olevien kukkamyyien kojut ihastuttavat valikoimillaan, ja lopulta edessä avautuu joulun ihmemaaksi muuttunut Raatihuoneentori keskellä Tallinnan vanhaakaupunkia.
Katse kiinnittyy väistämättä valtavaan joulukuuseen, joka on valaistu ja koristeltu niin, että kuusikin pääsee oikeuksiinsa.
Kyseessä ei ole mikä tahansa kuusi vaan huolella valittu yksilö: onhan Tallinna yksi Euroopan ensimmäisistä paikoista, joissa on pystytetty yleinen joulukuusi. Raatihuoneentorille, hansakaupungin sydämeen, joulukuusi tuotiin ensimmäisen kerran vuonna 1441.
Ulkona pidettävien joulumarkkinoiden esiäitinä pidetään joulukuussa 1290-luvulla Wienissä pidettyjä markkinoita.
Joulukytköksen vuoden viimeisen kuukauden markkinat saivat kuitenkin vasta Saksassa, jossa ensimmäiset joulumarkkinat (Christkindlmarkt) pidettiin vuonna 1384 Saksissa.
Aluksi markkinoilla myytiin vain lihaa, mutta ajan myötä myytävien tuotteiden valikoima ja ohjeisohjelma laajenivat. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että säännöllisen joulumarkkinoiden alku sijoittuu vasta 1400–1600-luvuille. Joulumarkkinoilla on joka tapauksessa vuosisataiset perinteet Euroopassa.
Rimpsuina pitkin Tallinnan Raatehuoneentoria leviävät valoketjut valaisevat torin puisia myyntikojuja. Sieltä täältä nenään kantautuu herkullisia tuoksuja: mausteista glögiä, pipareita ja muita leivonnaisia, kuumaa makkaraa, savustettua juustoa ja höyryävää keittoa.
Yhdessä kojussa myydään keramiikkaa, toisessa kirjailtuja villasukkia ja pipoja, kolmannessa herkkuja. Turistit ottavat selfieitä, kojuilla käydään kauppaa, paikalliset vaihtavat kuulumisia ja lapset odottavat hartaasti vuoroaan karuselliin.
Tunnelma on lämmin ja kiiretön – etenkin jos oma päivä ei ole täyteen kellotettu. Kun istahtaa alas syömään, hetkittäin on vaikea sanoa, mikä maa ja aika: alue huokuu nostalgisesti historiaa ja ympäriltä kuuluu eri kieliä.
Tallinnan joulutoria kuvaillaan perinteiseksi saksalaistyyliseksi joulumarkkinatapahtumaksi. Se äänestettiin Euroopan parhaaksi joulutoriksi 2019.
Tänä vuonna torin avautumista juhlitaan 1. joulukuuta, ja tori sulkeutuu 7. tammikuuta. Torille ehtii siis vielä vaikka uutena vuotena.
Koska Tallinnan joulutori ei ole ollut aidattu alue, sieltä pääsee nopeasti myös Raatehuoneentorin sivukaduille, jos väkimäärä alkaa tuntua paljolta.
Torin esiintymislavalla on ohjelmaa etenkin viikonloppuisin. Esimerkiksi 1. adventtina on perinteinen adventtikynttilän sytyttämisen juhla. Jos joulun viettää Tallinnassa, torille kannattaa suunnata jouluaattona kuulemaan joulurauhan julistusta.
Uutta torilla on tänä vuonna ainakin se, että ruoka- ja juomakojuilla on käytössä Tallinnan kaupungin yleisötapahtumissa edellyttämät palautettavat astiat kertakäyttöisten sijaan.
Joulun tunnelma ei jää Tallinnassa vain torille, minkä vuoksi maissa olemiseen kannattaa varata aikaa mieluummin pari päivää kuin muutama tunti. Vanhankaupungin lisäksi esimerkiksi Rotermannin alueen kaupat, kahvilat ja ravintolat ovat laittaneet ulos valoja, havukoristeita ja lyhtyjä, joten aikaa kuluu kävellessä ja ihmetellessä.
Joulukoristeista pitävän ehdoton kohde on Shishin myymälä Noblessnerin alueella. Koristeiden runsaus on henkeäsalpaava, ja myymälässä kannattaakin varautua tungokseen.
Keskustassa Muotoilu- ja arkkitehtuurigalleriassa on vuosittain suosittu Piparkakkumania-näyttely (Piparkoogimaania). Joulutorin kanssa yhtaikaa avautuvassa ja sulkeutuvassa näyttelyssä on pelkästään piparkakkutaikinasta tehtyjä teoksia.