Keskiviikkona iltapäivällä Nuorisoverstaan työpajoissa on hiljaista. Melkein kaikki nuoret ovat lähteneet tutustumaan uuteen Sirkkalan liikkumiskeskukseen.
Tavallisesti talossa on paljon elämää, sillä tänä vuonna työpajoihin osallistuu yli 200 nuorta. Viime vuonna heitä oli 190, ja tämän vuoden elokuun lopussa määrä oli jo 164.
Useammalla kuin joka toisella on käytynä vain peruskoulu. Nuoret ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja hakevat omaa paikkaansa. Sen löytämisessä heitä autetaan Nuorisoverstaalla monin tavoin. Käytännössä verstaan työpajat ovat nuorille paikka, jonne lähteä aamulla.
Mikäli hallituksen leikkaussuunnitelmat toteutuvat, ensi vuonna apua saa 60 nuorta tätä vuotta vähemmän. Se tarkoittaa käytännössä noin 40 000 euron leikkausta avustuksiin, joita Nuorisoverstas saa. Kyseessä on suurin piirtein yhden valmentajan palkka.
Nuorisoverstaan toiminnanjohtaja Nora Kettunen on tuohtunut leikkaussuunnitelmista. Nuorten pahoinvoinnista puhutaan paljon, ja pahimman korona-ajan jälkeen nuorisotyöhön myönnettiin lisärahoitusta. Nyt rahoitusta aiotaan leikata, vaikka nuorten tilanne ei ole ehtinyt parantua. Nuorisoverstaallekin olisi enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa. Tällä hetkellä jonossa on kymmenkunta nuorta.
– Tiedämme, että nuoret tarvitsevat turvallisia, kuulevia ja läsnä olevia aikuisia ja turvallisia tiloja. Ongelma tiedetään, samoin keinot, joilla nuoria voidaan auttaa. Toivon, ettei tehtäisi nopeita ratkaisuja, joita ei ole mietitty loppuun asti, Kettunen sanoo.
– Yhden nuoren valmennuskustannukset yhteistyötahoille ovat suurin piirtein tuhat euroa. Yksi syrjäytynyt nuori taas maksaa yhteiskunnalle miljoonan.
Nuorisoverstaan rahoitus tulee monelta taholta. Se saa muun muassa valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ja sopimuskuntien ja hyvinvointialueen avustuksia. Rahoitusta saadaan myös myymällä palveluja hyvinvointialueelle ja oppilaitoksille.
Nuorisoverstas on voittoa tavoittelematon yhdistys eikä saa merkittävästi tuloja pajoissa tehtyjen tuotteiden myynnistä.
– Tuotot menevät suoraan toiminnan pyörittämiseen, esimerkiksi nuorten keittiöpajan ruokaostoksiin ja materiaalihankintoihin.
Työpajoissa nuori voi perehtyä tekstiilityöhön, tekniseen työhön, keittiöalaan, kuvataiteeseen ja mediaan. Pajoissa tehdään pajatuotteita myymälään sekä asiakastöitä ja nuorten omia projekteja. Pian julkaistaan perinteinen joulukorttimallisto. Tekstiiliverstaalla muun muassa huolletaan eri toimijoiden työvaatteita.
– Tänne tullessaan nuoren ei tarvitse osata mitään.
Nuorisoverstas on perustettu vuonna 1995. Tuolloin nuorisotyöttömyys oli korkea Joensuun seudulla. Nuorisoverstas on matalan kynnyksen palvelu joensuulaisille, kontiolahtelaisille ja liperiläisille nuorille: lähetettä ei tarvita. Joka viides nuori tulee mukaan kaverin kautta, ja nuoria ohjataan Nuorisoverstaalle muun muassa etsivästä nuorisotyöstä, oppilaitoksista, työllisyyspalveluista ja sosiaalitoimesta. Valtaosa nuorista on 17–24-vuotiaita.
Alkukartoituksen jälkeen nuorelle tehdään valmennussuunnitelma.
– Selvitämme, mihin kaikkeen nuori tarvitsee tukea. Tarkoitus on antaa sitä kokonaisvaltaisesti, eikä nuori jää tyhjän päälle meiltä lähdettyäänkään. Saatamme hänet eteenpäin ja autamme siirtymävaiheessa.
Nuoret työskentelevät työpajassa 3–5 päivänä viikossa. Jokaisella nuorella on sekä työvalmentaja että yksilövalmentaja. Työvalmentaja auttaa nuorta työpajassa ja yksilövalmentaja arjen muissa asioissa. Nuorisoverstaan palveluja nuori voi saada puolen vuoden ajan.
Yhdistyksen palkkalistalla on 19 henkilöä, osa heistä työllistettyjä.
– Joensuussa on nuorten asioissa todella toimiva verkosto. Jos rahoitusta leikataan, se vaikuttaa suuresti koko verkostoon.
Nora Kettunen on työskennellyt Nuorisoverstaalla 12 vuotta. Alun perin hän tuli taloon työvalmentajaksi. Kun hän aloitti, puolet Nuorisoverstaan nuorista lähti kouluun ja puolet työhön. Vain muutama tarvitsi niin sanotusti vahvempaa tukea.
Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä vajaa puolet nuorista on lähtenyt pajoilta opintoihin. Töihin on päässyt kahdeksan, ja 30 on jatkanut esimerkiksi työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai terveyden ja työkyvyn selvittelyyn.
Kettusen mukaan nuorten henkinen hyvinvointi on huonontunut merkittävästi viiden viime vuoden aikana. Aiemmin ongelmana oli lähinnä työttömyys ja sen aiheuttamat vaikeudet, nykyisin pulmat ovat monisyisempiä. On ahdistusta ja masennusta, joita on ehkä yritetty lääkitä päihteillä. On yksinäisyyttä, syrjäytyneisyyttä ja sosiaalista arkuutta.
Kun vuosia sitten itsetuhoisuus nousi nuorten puheissa esiin kerran tai pari vuodessa, nyt niin tapahtuu melkein kuukausittain.
– Asunnottomuus on selvästi lisääntynyt vuodessa. Nuoret ovat kavereiden nurkissa, tai heillä ei ole mitään paikkaa. Se on huolestuttavaa, Kettunen sanoo.
Nuorisoverstaalla nuoreen valetaan uskoa, että hänellä on merkitystä ja että hän on arvokas. Pikaratkaisuja sellaiseen ei ole.