Herättäjäjuhlat kaipaa talkoolaisia

Joensuun edellisistä herättäjäjuhlista on vierähtänyt jo melkoinen tovi. Viimeksi körttikansa kokoontui Joensuussa vuonna 1995.

Tänä kesänä luvassa on suuren yleisöjuhlan tuntua, kun Joensuun herättäjäjuhlille odotetaan vähintään 20 000 kävijää.

– Herättäjäjuhlat jouduttiin järjestämään virtuaalisesti kahtena vuonna, ja nyt tuntuu, että ihmisillä on patoutunutta tarvetta kokoontua yhteen ja päästä viettämään tätä perinteistä kesänjuhlaa yhdessä isolla porukalla, sanoo Herättäjäjuhlien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Paavo Kettunen.

Heinäkuun 1.–3. päivä järjestettävän tapahtuman juhlakenttänä toimii Joensuun pesäpallostadion ja sen lähialueet.

Juhlaväen ravintola rakentuu Joensuun areenaan. Oheisohjelmat levittäytyvät eri puolille kaupunkia, kuten Joensuun torille, yliopiston Carelia-saliin, Ilosaareen ja Joensuun kirkkoon.

– Meillä on tänä vuonna todella hienoa ohjelmaa luvassa. Esimerkiksi juhlien avauspäivänä Joensuun kirkossa järjestetään Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -ooppera, joka kertoo maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisen elämästä, Paavo Kettunen kertoo.

Perjantaina 1.7. ohjelmassa on Carelia-salissa järjestettävä ilmastonmuutosseminaari, jonne puhujiksi on saatu muun muassa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, Itämeren suojeluun omistautunut Ilkka Herlin sekä evoluutiobiologi Aura Raulo Oxfordista.

Torstaista sunnuntaihin kestävien Herättäjäjuhlien slogan on Lohduksi toisillemme. Joensuun juhlat piti alun perin järjestää jo viime vuonna, ja vuonna 2019 juhlien suuntaviivoja vetäessä toimikunta mietti, että kaiken vihapuheen keskelle olisi hyvä tuoda ajatusta siitä, kuinka ihminen voi olla lohduksi toiselle.

– Sitten tuli koronapandemia ja sen mukanaan tuomat eristyksen ja yksinäisyyden ajat. Tähänkin aikaan lohduksi toisillemme -teema istui hyvin. Ja nyt Ukrainan sota on vain lisännyt tätä lohdun tarvetta, Paavo Kettunen sanoo.

Herättäjäjuhlille on tulossa yhteensä kolmisenkymmentä juhlapuhujaa, joista puolet on pappeja ja puolet maallikoita.

– Herättäjäjuhlat rakentuvat perinteisesti hyvin samalla kaavalla, jossa vuorottelevat puheet ja Siionin virret. Voisi sanoa, että koko herättäjäjuhlat perustuvat kolmen asian ympärille: yhdessä veisaamisen, puheiden kuuntelemisen ja ystävien kohtaamisen, sanoo herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen Herättäjä-yhdistyksestä.

Majoituksia on Joensuun seudulta varattu jo varsin runsaasti.

Herättäjäjuhlilla käy perinteisesti paljon myös paikallisia ensikertalaisia.

– Karkea arvio voisi olla, että juhlilla kolmasosa on niitä, jotka kiertävät kaikki juhlat paikkakunnasta riippumatta, kolmasosa niitä, jotka tulevat kun juhlat ovat jokseenkin lähistöllä ja kolmasosa juhlapaikkakunnan asukkaita, jotka eivät näissä muuten käy, Simo Korkalainen arvioi.

Herättäjäjuhlien järjestelyt etenevät parhaillaan kovaa vauhtia. Juhlien pääsihteeri Kati Nissin päällimmäinen huoli on tällä hetkellä talkoolaisten saaminen.

– Perinteisesti talkoolaiset ovat ilmoittautuneet vasta viime tingassa, mutta nyt moni saattaa lykätä ilmoittautumistaan vielä entistäkin myöhemmäksi, kun kaikkien tapahtumien järjestäminen on ollut epävarmaa.

– Yhteensä herättäjäjuhlille tarvitaan sellainen 1 600 talkoolaisen työpanosta. Talkootyötä tarvitaan juhlien rakentamiseen ja purkamiseen mutta myös itse juhliin, joissa esimerkiksi areenaan rakentuva juhlaravintola pyörii talkoovoimin, Kati Nissi kertoo.

Herättäjäjuhlien rakentaminen alkaa Mehtimäellä juhlaviikon maanantaina.

Mehtimäen pesäpallostadionilla on istumapaikkoja valmiiksi noin 4 000, mutta tämän lisäksi penkkirivejä tarvitaan ainakin pari kilometriä.

– Istumapaikkojen kasaamiseen menee monta päivää, mutta purkaminen tapahtuu hetkessä. Perinne on, että kaikki juhlavieraat lähtevät kantamaan penkkejä, ja yleensä kilometrien penkkirivit on raivattu alle 10 minuutissa, Simo Korkalainen kertoo.