play

Kolumni: Pölli kerrallaan niin puusavotassa kuin muutenkin

Minna Valonen

Pihaltamme kaadettiin viime syksynä parikymmentä koivua. Talvi tuli odotettua aiemmin, ja runkopinot jäivät odottelemaan pilkkomista tulevaan kevääseen. Kevät saapui, ja valtava puusavotta ei vaan ottanut alkaakseen.

Kesän kynnyksellä ja säiden lämmettyä moottorisaha viimein nykäistiin käyntiin ja pilkkojakin alkoi päristä. Perheemme vahvimmat pistivät pöllejä palasiksi kirveellä. Klapikasa kasvoi, ja hienoista ahdistusta aiheuttanut savotta alkoi helpottaa. Vaan vielähän nuo puut on kärrättävä puukatokseen. Puiden kaatamisesta aiheutunut rytö siivottava. Risukasat kuskattava kaatopaikalle, kannot (joita on siis kaksikymmentä!) jyrsittävä pois.

Olisipa kiva saada tehtyä tämä pois ennen heinäkuista lomaa, tuumasin miehelleni, kun istuskeltiin aamukahvilla ja katseltiin työmaan suuntaan. Ettei tarvitsisi lomaa tuhrata pihan töihin. Hetken päästä alkoi pöllipinon takaa kuulua moottorisahan pörinää ja itsekin kiskoin työrytkyjä päälle.

Mutta miksi kaikki keskeneräiset työt olisi saatava valmiiksi ennen kuin voi jäädä lomalle? Pystyykö sitä sitten muka rentoutumaan paremmin ja oikeasti nauttimaan lomasta? Tähän me kaikki varmasti tiedämme vastauksen – ei pysty.

Ajattelin sisällyttää jokaiseen päivään sellainen pikkuruisen lomahetken helpottamaan jaksamista.

Ensinnäkin olet niin väsynyt siitä työmäärästä, kun olet yrittänyt saada koko maailman valmiiksi ennen lomaasi. Ja sitten kun se loma vihdoin alkaa, et väsymykseltäsi kykene mihinkään. Pahimmassa tapauksessa ylirasittunut kroppa sanoo poks ja sairastut vuosikymmenen kovimpaan flunssaan. Ja sitten alkaakin jo ahdistaa loman loppuminen.

Oma lomani häämöttelee heinäkuussa, ja odotan sitä toki kovasti. Mutta miten välttyisin tuolta edellä maalailemaltani skenaariolta? Hoidettavien töiden To do -listaa purkaessa välillä meinaa työmäärä hirvittää, mutta koetan suhtautua tähän kuten puusavottaamme; hoidan ne pois niin sanotusti pölli kerrallaan.

Lisäksi ajattelin sisällyttää jokaiseen päivään sellainen pikkuruisen lomahetken helpottamaan jaksamista: Lounas konttiravintola Mortonin kesäterassilla ystävän kanssa. Kahvitauko vaikkapa jokirannan kahvila Rennossa. Päivän voisin aloittaa Ilosaaren uimarannalta. Pulahdus viileään veteen herättelee varmasti uuteen päivään. Ja pääsen tietysti nauttimaan jokaisesta torin tapahtumasta ja niistä lukuisista esityksistä ja elämyksistä joita kaupunkimme tapahtumatoimijat toteuttavat. Aivan pian torille saapuvat mansikat ja uudet perunat!

Mutta entäpä se meidän pihan työmaa? Puut on nyt kaikki pilkottu ja isolta osin kärrätty puukatokseenkin. Kannot saa jää odottelemaan syksyä. Eiväthän ne sieltä mihinkään karkaa.

Kirjoittaja on kaupunkikeskustayhdistys Virran toiminnanjohtaja.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta