Kolumni: Heilin henki ei katoa, vaikka lehti uudistuu

^Pysyvää on vain muutos, on joku viisas sanonut, ja sen me kaikki omassa elämässämmekin näemme jatkuvasti.

Karjalan Heili siirtyi uuteen aikaan tänä vuonna, kun mediakonserni Keskisuomalainen Oyj osti PunaMusta Medialta Karjalaisen, kuusi paikallislehteä ja Heilin.

Uudistus on meillä toimituksessa näkynyt ja tuntunut monessa asiassa, ja ensi viikosta alkaen muutos näkyy myös Heilin lukijoille; lokakuun alusta alkaen Heilin ulkoasu uudistuu. Samassa yhteydessä joitain vakiopalstoja jää pois, mutta pääosin lehden sisältö säilyy ennallaan.

Ennen kaikkea säilyy Heilin henki: jatkossakin teemme teille, arvoisat lukijat, riippumatonta, aitoa ja hyödyllistä Heiliä, joka jaetaan kymmeniintuhtansiin koteihin ja kymmeniin jakelupisteisiin joka keskiviikko.

^Myllerrykset media-alalla ovat olleet viime vuosina kovia. Erityisesti ilmaisjakeluna ilmestyvät kaupunkilehdet ovat koko maassa tai oikeastaan koko läntisessä maailmassa vaikeuksissa.

Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja inflaatio ovat runnelleet mediamarkkinoita ja kasvattaneet kuluja ennennäkemättömällä tavalla.

Haasteet eivät toki koettele vain kaupunkilehtiä. Lehdet ympäri maan tekevät hartiavoimin töitä säilyttääkseen asemansa lukijoiden elämässä sekä tavoittaakseen nuoremman polven kuluttajat.

^Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lukijakansaa. Tuoreen Kansallisen mediatutkimuksen mukaan 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Lukumääränä tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä.

Sanomalehtien lukeminen on säilynyt hyvin tasapuolisena: sanomalehdet tavoittavat eri-ikäisistä suomalaisista 90–97 prosenttia. Digitaalisena sanomalehtien sisältöjä lukee tänä päivänä 88 prosenttia suomalaisista.

Uutisiin myös luotetaan Suomessa vankasti – samoin kuin vaikkapa poliisiin, oikeusjärjestelmään tai virkamiehiin. Reuters-instituutin digitaalisen vuosiraportin mukaan suomalaisista 69 prosenttia luottaa suomalaiseen mediaan. Luku on maailman huippuluokkaa.

^Jokainen meistä voi miettiä, millainen Suomi tai oma paikkakunta olisi ilman siellä ilmestyvää, riippumatonta lehteä. Alueen oma lehti on edelleen vallan vahtikoira, asukkaiden äänitorvi ja toisinaan se viimeinen turva, jonka puoleen kääntyä.

Vapaan, riippumattoman journalismin merkitys koko toimivan demokratin kannalta on keskeinen.

Jos ihmisten tiedonnälkään vastaavat yrityksen markkinointitiimi, kunnan viestintäosasto, puolueen politrukit, somen influensserit tai vaikkapa naapurimaan värväämät hyöydylliset idiootit, on jälki aika erilaista. Tästä esimerkkejä löytyy tälläkin hetkellä eri puolilta maapalloa.

Muutoksista ja haasteista huolimatta: täällä sitä porskutetaan.

Heili on myös jatkossa lukijoidensa puolella, kantamassa osansa riippumattomasta tiedonvälityksestä ja esimerkiksi tarjoamassa tilan lukijoiden mielipidekirjoituksille.

Tavataan siis taas ensi viikolla.