Kolumni: Vaikuttamisen juhlaa ja oppitunteja päättäjille
Viime viikko oli Joensuussa kansalaisvaikuttamisen juhlaa.
Kaupungilta tuli ensin tiedote, että Mukulakatu on viimeistä kertaa auki yleisölle Joen Yössä, ja sen jälkeen se sulkeutuu. Nousi somekohu, ja tekivätpä niin sanotun perinteisenkin median edustajat aiheesta juttuja. Sitten kaupungilta tulikin uusi tiedote, jonka mukaan Mukulakatu saa uuden elämän Taidemuseo Onnin remontin valmistuttua.
Somekirjoittajat tulkitsivat, että vahva reagointi muutti suunnitelmia. Kulttuurijohtaja Katriina Leppänen taas totesi Heilin jutussa, että Onni-vaihtoehto nousi esiin kaupunginvaltuustossa jo syyskaudella 2022, ja ihmisissä herännyt murhe vain aikaistutti näiden suunnitelmien avaamista.
Valtuutetutkin olivat ehtineet esittää sosiaalisessa mediassa erilaisia tulkintoja siitä, oliko Mukulakadulle luvattu jatkoaikaa vai ei.
Jotain oppia tuosta tuli itse kullekin.
Oma oppinsa piilee sanassa tekijänoikeudet, jonka taiteilija Ihva Aula lausui Heilin nettijutussa. Joissakin kommenteissa puhuttiin lautatavaran kierrättämisestä, mikä herätti kysymyksen, puhutaanko nyt Mukulakadun rakennusten lautojen kierrättämisestä. Aula huomautti, että rakennukset suunnitteli arkkitehti Martti Aittapelto, ja omaa suunnittelutyötään hahmojen ja tekstiilien suunnittelussa Aula avasi heili.fissä jo 12.8.2024. Suunnittelutehtävän saatuaan taiteilija puursi pitkiä päiviä ja sanoo tehneensä kahden vuoden työn 3–4 kuukaudessa.
Siksi on tärkeää, että tekijänoikeuksien haltijat ovat mukana myös Onni-version suunnittelussa.
Mukulakatu on kokonaistaideteos, jonka tekijänoikeudet ovat taiteellisilla suunnittelijoilla, huomauttaa Aula. Siksi on tärkeää, että tekijänoikeuksien haltijat ovat mukana myös Onni-version suunnittelussa.
Kulttuurijohtaja Leppänen lupasikin Heilin jutussa, että kaupunki tulee toimimaan yhteistyössä Mukulakadun taiteellisten tahojen kanssa.
Tekijänoikeudet on hyvä nostaa esiin, sillä välttämättä ne eivät ole tuttuja vaaleilla valituille päättäjille, jotka päätöksiä tehdessään eivät ehkä osaa ajatella päätöstensä kaikkia ulottuvuuksia.
Karumman oppitunnin päättäjät saivat kesäkuussa, kun Niittylahden koulua pelastaessaan tulivat äänestyksen jälkeen hyväksyneeksi esityksen, jonka sanamuotoilu osoittautui ongelmalliseksi. Noin muotoiltuna päätös merkitsee Reijolan koulun lakkauttamista, ja se taas merkitsee asian uudelleen avaamista, koska missään vaiheessa kukaan ei tullut kertoneeksi reijolalaisille, että heidän koulunsa on vaarassa.
Alueen ihmisiä ei kuultu, eikä heille annettu mahdollisuutta muuhun vaikuttamiseen kuin hallinto-oikeudelle menneen valituksen tekemiseen. Reijolassa alettiin myös kerätä nimiä adressiin, joka luovutetaan kaupunginvaltuustolle 26. elokuuta.
Otettakoon tästä kaikesta opiksi ja toivotaan, että edessä on syksy, jolloin päättäjien ja muiden kaupunkilaisten kierrokset eivät ylikuumene.