play

Kolumni: Koiralla on luokassa monta tärkeää roolia

Laura Määttänen

Lehdiltä toivotaan usein hyviä uutisia ja positiivisia juttuaiheita. Erityisen paljon niitä kaivataan nyt, kun maailmantilanne on hämmentävä ja ikäviä uutisia paljon. Joensuussa on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu tulevista säästöistä, jotka koskettavat suurta määrää ihmisiä. Silti niitä hyviä uutisia on edelleen olemassa, jopa täällä, missä säästöpaineet ovat kovat. Eikä kaikki hyvä vaadi aina paljon rahaa.

Karjalan Heili kertoi 5.6., että Joensuun kaupunki kouluttaa parikymmentä koulukoiraa ohjaajineen. Se ei ole aivan vähän, sillä kun nämä koirat jakautuvat Joensuun kouluihin, koiran saa tunnilleen todella moni lapsi.

Hankkeen taustalla ovat pitkän linjan opettajat ja koiraihmiset Irene Turunen ja Satu Federley. He ovat tuoneet koiriaan kouluun mahdollisuuksien mukaan jo vuosien ajan, ja mahdollisuuksia on onneksi suotu. Samoin on tehnyt moni muukin opettaja ja koulunkäynninohjaaja, vaikka läheskään kaikilla koirilla ja niiden ohjaajilla ei olekaan ollut siihen erityistä koulutusta. Nykyisin Opetushallitus suosittelee, että koirat olisivat koulukäyttöön testattuja.

Usein koirilla ei ole ollut niinkään pedagogista roolia, vaan ne ovat olleet ennen muuta tuomassa iloa ja rentoutta koulupäiviin. Koiran läsnäolo myös rauhoittaa oppilaita: täällä on koira, nyt ei saa melskata. Kun koiria nyt koulutetaan nimenomaan koulukoiriksi, pedagoginen rooli varmasti yleistyy. Koira voi esimerkiksi päättää, minkä harjoituksen oppilas tekee. Silti koira ei ole tunnilla pääasia, vaan tärkeintä on oppiminen ja opetussuunnitelma.

Koulutus varmasti vain lisää kiinnostusta koulukoiratoimintaa kohtaan.

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kaupunki järjestää koulutusta koulukoirille. 20 koirakon koulutus yritysten tai yhdistysten kautta maksaisi kymmeniätuhansia euroja, mutta kaupungin omana koulutuksena hinta on murto-osa tästä. Koulutus varmasti vain lisää kiinnostusta koulukoiratoimintaa kohtaan. Samalla se lisää tietoa siitä, mitä hyötyä koirista voi luokassa olla.

Huomaahan sen työpaikallakin: kun joku on tuonut koiransa ihan vaikka vain käymään töissä, ilmapiiri on vielä tavallistakin rennompi.

Toki tämän hyvän uutisen taustalla on myös ikävä puoli. Moni lapsi ja nuori voi huonosti, eikä koulunkäynti ole silloin helppoa. Koirista voi olla apua, ja pienikin apu voi olla lopulta iso asia.

”Oppilaat, joiden on vaikea tulla kouluun, ovat sanoneet, että on ihanaa, jos koira on paikalla, silloin heidän on helpompi tulla”, Irene Turunen kertoi jutussamme.

Eläin on aina aito ja vuorovaikutus sen kanssa välitöntä. Sille voi olla helpompi kertoa huolensa kuin esimerkiksi opettajalle tai vanhemmalle. Koira ei myöskään koskaan kiusaa ketään.

Kouluissa on myös allergisia ja niitä, jotka pelkäävät koiria tai joiden omassa kulttuurissa koira ei ole samanlaisessa roolissa kuin Suomessa. Heitä on toki kunnioitettava, niin kuin on tehtykin. Parhaimmillaan koirapelko voi lieventyä ja muualta tullut ymmärtää jotain lisää suomalaisesta kulttuurista. Samalla lapset ja nuoret saavat mallin siitä, miten koirasta huolehditaan ja miten sen kanssa toimitaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta