Sanoja sykkivä mielenmaisema

Joensuulainen rap-artisti J-Uho julkaisi helmikuun lopussa debyyttialbuminsa. Nimeä Raplogia kantava omakustanne toimii läpileikkauksena kaksikymmentävuotiaan Juho-Kalle Väisäsen elämästä ja mielenmaisemasta.

Levyn kaikki yhdeksän kappaletta ovat räppiretoriikalla ladattuja mutta omaelämäkerrallisia. Ne ovat rakentuneet Väisäsen mukaan pienistä palapelin paloista, joita hän on poiminut talteen tarkkaillessaan elämänpiiriään ja sitä ympäröivää maailmaa.

Väisänen kertoo levyn saaneen kelpo vastaanoton, vaikka levyn markkinointi on ollut pitkälti artistin omilla harteilla.

– Kyllä tässä on saanut tehdä peltotyöt itse ja laittaa sähköpostia moniin paikkoihin. Varsinkin kun ei ole koronan takia keikkojakaan tai open mic -tapahtumia ollut.

Väisänen kertoo alusta asti olleen selvää, että hän haluaa julkaista kokonaisen albumin yksittäisten singlekappaleiden sijasta.

– Mielestäni albumi luo kokonaiskuvan ja osa biiseistä ei sovi singleiksi. Esimerkiksi levyn päättävä kappale Veljille on niin henkilökohtainen, etten halua hieroa sitä kuulijoiden kasvoille singlenostona.

– Vaikka monet biiseistä ovat temaattisesti tosi erilaisia, ne kaikki kertovat minusta. Ne kertovat arvoistani ja mielipiteistäni ja harrastuksistani sekä skeemoista. Jos mietit lasia, joka pudotessaan menee sirpaleiksi, niin eivät sirpaleet muodosta enää samaa lasia, mutta ovat lähtöisin samasta kokonaisuudesta.

Levyllä esiintyviä teemoja ja kappaleiden aiheita ovat muun muassa ystävyys ja perhesiteet sekä ihmisten laumasieluisuus. Osana levyn tematiikkaa kulkevat myös viittaukset palloilulajeihin, kuten pesäpalloon sekä jalkapalloon.

– Faija on tosi kova urheiluihminen, ja itsekin tykkään seurata urheilua. Olen myös pelaillut fudista omaksi ilokseni vuosien varrella, sieltä ne palloiluviittaukset kumpuavat.

– Ei biisien henkilökohtaisia ulottuvuuksia aina edes tajua itse, kun pölyisessä huoneessa niitä yksin työstää. On ollut hienoa huomata, miten jengi on resonoinut joihinkin biiseihin ja tullut kertomaan, miten ovat löytäneet samaistumispintaa, kuten Rinki-biisin kohdalla porukka on peilannut sitä koulukiusaamismuistoihinsa ja saanut biisistä voimaa.

Kirjoittaminen on kiehtonut Juho-Kalle Väisästä aina, ja lukiossa olleessaan hänen lempiaineensa oli äidinkieli. Hän kertoo kirjoittamisen olleen hänelle aina luontaista ja helppoa.

– Ei ole tarvinnut koskaan jahkaillla kirjoittamisen kanssa. Tyhjän sivun kammo on lähtenyt sillä, kun on alkanut vaan kirjoittaa.

– Esimerkiksi nyt vuoden vaihteessa ostin uuden ruutuvihon, johon kirjoitan systemaattisesti tekstiä, sinne saattaa tulla ne kaikkein huonoimmatkin läpät, mutta sieltä seasta voi kiteytyä esiin hienojakin laineja.

J-Uhon tekstit syntyvät eletyn elämän palasista. Riimejä ja inspiraatiota Väisänen poimii milloin mistäkin.

– Kun kirjoitan, en kirjoita lyriikkaa suoraan. Poimin esimerkiksi paljon arkisiakin havaintoja puhelimeeni ylös, vaikkapa lenkillä ollessani saattaa tulla mieleen, että tuosta silmälasiliikkkeestähän saisi hyvän läpän, Väisänen kuvailee metodejaan.

Suomen kieli on nuorelle räppärille tärkeä osa ilmaisuvoimaa.

– Suomen kieli on minulle äidinkieli isolla Ä:llä. Tykkään tosi paljon, miten vokaalit toimivat riimeissä ja kuinka tätä kieltä pystyy rikkomaan luovasti.

– Täähän on aika vaikea kieli räppäämiseen, kun esimerkiksi r- ja s-kirjaimet ovat melkoisia kielisolmuja. Levyä tehdessä opin muun muassa, että jos sana loppuu ässään ja seuraava alkaa ässällä, räppääminen menee semmoiseksi sössötykseksi, Väisänen kuvailee.

Raplogian synty juontaa juurensa vuoden 2020 alkuun. Silloin Juho-Kalle Väisänen tutustui levyn tuottajaan, Jani Laasoseen.

Levynteko kesti koko vuoden, koska Väisänen suoritti samalla asepalvelustaan ja koronan takia lomille pääsi vain joka neljäs viikko.

– Levynteko toimi käytännössä niin, että minulla oli idea biisistä tai mielikuva ja lyriikan alkuja, joiden pohjalta heitin Janille referenssejä. Jani teki sitten biittejä, joista poimin sopivimmat, ja ne biitit toimivat sitten palapelin pohjana mihin istutin lyriikan ja toin mukaan oman flown.

– Lopputuloksen voi kuunnella muun muassa tunnettujen suoratoistopalveluiden kautta, Joensuun ensimmäiseksi 2000-luvun puolelle syntyneeksi ja levyn julkaisseeksi räppäriksi tunnustautuva Väisänen vinkkaa.

Rap on tällä hetkellä maailman suosituin musiikkigenre, mutta Juho-Kalle Väisänen näkee, että rap on edelleen myös vaihtoehtokulttuuria.

– Jos niputat kaikki räppärit samaan kastiin stadionräppäreiden kanssa, se kertoo vain siitä, ettei sinulla ole hajua tästä kulttuurista.

– Räppi antaa moneen muuhun musiikkityyliin verrattuna enemmän tilaa lyriikalle ja se ei vaadi periaatteessa ketään muuta kuin sinut itsesi. Räpin yhteiskunnallinen sanoma kumpuaa siitä, että ihmiset voivat kertoa vapaasti oman tarinansa, Väisänen kiteyttää.