Tulipa sukkela olo. Heti kun minä ryhdyin pitämään blogia, alkoi teatterilla kummitella. Olen aina ollut sitä mieltä, että työ tekijäänsä kiittää, mutta nyt kävi päinvastoin.
Heilin arvoisa päätoiminen toimittelija pyysi minua syksyllä tähän virkaan ja heti, kun ennustin huonoja uutisia, niin eikös ne toteutuneet. Nyt sitä odotellaan YT-neuvotteluja ja ihmetellään mitä tuleman pitää. Onhan tuota väkeä onneksi teatterisaleissa taas liikkunut, mutta ei se riitä. Budjetti jää reippaasti alle suunnitellun ja kassan pohja pilkottaa. Vanhat synnit eli yli varojen eläminen meitä seuraa aina seitsemänteen ensi-iltaan saakka L Eihän tässä muu auta, täytynee pistää porukkaa lepovuoroon ja yrittää selvitä mahdollisimman vähin vaurioin.