Blogit

Karjalan Heilin blogeista löytyy kirjoituksia matkailusta, lapsiperheen arjesta, politiikasta, taloudesta, ruoasta, viinikulttuurista, unohtamatta lifestyle-blogeja. Haluatko Heilin bloggariksi? Ota yhteyttä toimitus@heili.fi

Jouluevankeliumi, normaalius ja Minna Canth

Somejakokuva-Marja-Liisa-Liimatta Marja Liisa Liimatta, sairaalapappi, työnohjaaja, psykoterapeutti

Mitä mieleesi tulee sanasta tasa-arvo? Miehen ja naisen tasavertaisuusko?. Riittäisikö jos puhuisimme vain toistemme tasa-arvoisesta arvokkuudesta? Toisen pitäminen arvokkaana voisi helpommin auttaa pitämään häntä myös tasa-arvoisena. Luin sattumoisin tutun jouluevankeliumin tasa-arvosilmälasien läpi.

Lue lisää...

Ei ole tarvinnut vielä epäystävälliseksi ruveta ...

Paavo-Kerkknen Paavo Kerkkänen

 

Muistan kun 80-luvun loppupuolella ennen 90-luvun lamaa alettiin työelämässä puhua asiakaspalvelun kehittämisestä ja markkinahenkisyydestä. Sen ajan koulutustilaisuuksista ja keskusteluista jäi elävästi mieleeni erään lääkäriystäväni toteamus: ” Kyllä noita asiakkaita on riittänyt, ei ole vielä tarvinnut ystävälliseksi ruveta ”. Nythän tämä on jo vanhentunut vitsi eikä taida naurattaa ketään. Ystävällisyydestä on tullut viime aikoina kuumaa kamaa, kun julkisuudessa on käyty keskusteluja somekiusaamisesta ja urheiluvalmennuksessa käytettävistä menetelmistä.

Lue lisää...

Ora et labora - eli tahdotkos tietää kuinka saada teologian maisterin tutkinto ja sitten astua pappissäätyyn?

Blogin-jakokuva-Jukka-Erkkil Jukka Erkkilä, Vaara-Karjalan pappi

Maalaispapin seitsemäs kirjoitus, jossa palataan koulun penkille. Tiesitkö millaisen pappiskoulun ovat Suomen kirkon papit suorittaneet? Onko mahdollista joskus nähdä lööpeissä mainintoja valepapeista, jotka ovat ostaneet liperipaperinsa hämäriltä kujilta? Entä pitääkö paikkansa, että peruna on joskus ollut kovinkin suosittu saarna-aihe? Näihin kysymyksiin maalaispappi lupaa vastata käsi tenttikirjalla.

Lue lisää...

Olipa kerran haave

Petri-Rask-FB Petri Rask, kirkkoherra

Lapsuuteni ja osan nuoruuttani asuin keskellä varuskunta-aluetta, ensin kuusi vuotta Suomenlinnassa ja myöhemmin viisi vuotta Kirkkonummen Upinniemellä. Isäni jäi patteriston komentajan töistä, täysin palvelleena, eläkkeelle jo 47-vuotiaana. Itse opiskelin vielä tuolloin Helsingin yliopistossa teologiaa. Omalla kohdallani sotilasura ei käynyt koskaan mielessä. Isäni mietti jossain vaiheessa rauhanturvatehtäviin lähtemistä, mutta ei syystä tai toisesta kuitenkaan aikomustaan toteuttanut. Tuosta isäni pohdiskelusta jäi itselleni haave itämään ja ajatus lähtemisestä kaivautui jonnekin mieleni syövereihin.

Lue lisää...

Olenko jo niin tyytyväinen että alan olla tyytymätön?

Saila-FB Saila Musikka, diakoni

 

Ihmisenä olemiseen kuuluu onnen ja hyvän mielen rinnalla epävarmuus ja arkisen elämisen haasteet. Ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden nimeltä elämä. Tätä kokonaisuutta voidaan nimittää monin tavoin: tasapainoisuus, onnellisuus, tyytyväisyys.

Tyytyväisyys ei ole sama kuin tyytyminen. Oikea tyytyväisyys ei toimi edistyksen ja kehityksen jarruna, tyytyminen voi sitä olla. Tyytyväisyys on olemiseen ja elämän kokonaisuuteen liittyvää tasapainoa, joka hyväksyy myös epäkohtia. Tyytyminen on tietoinen päätös siitä, että parempaa ei ole eikä tule olemaan tai ainakaan sitä ei tavoitella, mutta pinnan alla kuplii paha mieli. Toki tyytyminenkin on joskus tarpeen. 

Mutta milloin tyytyväisyys voi olla väärää? Milloin väärä tyytyväisyys ryhtyy syömään henkilökohtaista hyvinvointia? Milloin omat asiat ovat niin hyvin, että pakollinen elämää eteenpäin vievä annos tyytymättömyyttä kohdistuu absurdeihin ja ylimitoitettuihin odotuksiin? Väärin ymmärretty tyytyväisyys ottaa hyvät asiat itsestäänselvyytenä ja ryhtyy etsimään elämää tasapainottavia epäkohtia epäolennaisuuksista; ”minun elämääni ei saa kuulua hankaluutta eikä pettymyksiä”.

Lue lisää...

Nekrologit valmiiksi

Paavo-Kerkknen Paavo Kerkkänen

 

Eläkkeellä ollessani olen huomannut, että useilta eri tahoilta eläkeläisiä aletaan muistutella tulevasta kuolemasta. Ihan vaan ystävällisesti mutta kuitenkin. Jokainen eläkeläinen saa kuulla, että olisi hyvä tehdä ajoissa kirjallisesti testamentti, jossa mahdollinen omaisuus siirrettäisiin liikoja veroja vältellen lastenlapsille tai jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle. Samoin jokaiselle muistutetaan aika ajoin, että tärkeää olisi tehdä kirjallisesti edunvalvontavaltakirjat siltä varalta että itse tai puoliso kuolisi ennen toista ja ilman tätä valtakirjaa olisi sitten vaikeaa vaikkapa myydä omakotitaloa. Eikä tässä vielä kaikki. Vähän väliä jossain muistutetaan että olisi kirjallisesti tehtävä hoitotahto, jossa ilmaistaisiin se, ettei asianomaista tarvitsisi pitää väkisin hengissä. Tämä kirjallinen hoitotahto olisi liitettävä OmaKanta asiakirjoihin nettiin. Jännä nähdä mitä muuta vielä tulee eteen. Itse olen kaipaillut mallia vielä yhdelle asiakirjalle. Se asiakirja olisi Nekrologi.

Lue lisää...

Antropomorfismista, eli auto tykkää, että sillä ajetaan

Markku-FB-6 Markku Koistinen, Enon kappalainen

Parkkipaikalla joku määritteli ajopeliään: ”Tämä meidän autohan on sellainen vanha rouva, jota pitää käsitellä silkkihansikkain.” Olenhan minäkin inhimillistänyt koiramme, joka onkin täysin puhetta ymmärtävä neiti. Ihmisillä on tarve inhimillistää yhtä jos toista.

Fyysikkoystäväni kertoi olevansa tietotekniikan kurssilla, jossa tutkitaan ohjelmointia, systeemejä ja käyttöliittymiä filosofiselta kantilta. Suunnittelussa painotetaan vuorovaikutusta ja tutkitaan ihmisenkaltaiseksitekemisen haasteita. Mutta ohjelmathan ovat vain koodiriviä eikä niissä juuri älyä ole. Tästä alkoikin mielenkiintoinen keskustelu.

Lue lisää...

Lapsia liian vähän, meitä vanhuksia liian paljon...

Kaija20FB Kaija Santti, pastori

... sain kuulla eräässä hoivakodissa, kun kyselin kahvipöydässä kuulumisia. Sanoja toisti lauseen keskustelun aikana useita kertoja. Vanhus oli sisäistänyt ja oppinut suomalaisen yhteiskunnan suuren ongelman - hän tulkitsi itsensä siksi ongelmaksi. Tuo lause kääntyi hänen sisimmässään ihan selvästi muotoon: "Minusta ei ole mitään hyötyä tälle yhteiskunnalle, olen liikaa ja tarpeeton, elämälläni ei ole merkitystä".  Yritä siinä sitten valaa luottamusta siihen, että ikääntynyt on arvokas, ainutlaatuinen ja korvaamaton jopa sairauksineen ja muistihäiriöineen. Eikä sanoja jäänyt yksin mielipiteensä ja oppinsa kanssa. Olen kuullut monen ikäihmisen valittavan, ettei hänestä ole enää mitään hyötyä kenellekään. Ihmisarvo oli opittu liittämään työntekoon, suorituksiin, pärjäämiseen. Venäläinen Ivan Turgenev aikanaan kirjoitti romaanin "Tarpeettoman ihmisen päiväkirja". Niitä ei enää tarvitsisi tehdä. 

Eli eri tahojen uutisten kirjoittajien ja julkaisijoiden pitäisi kyllä vähän miettiä, miten he ilmaisevat asiansa. Kovin vähän silmiini osuu klikkiotsikoita, jotka tukevat ikääntyneen, vanhuksen itsetuntoa, ja sitä, että se mitä on, se riittää. Melkein pitää mennä Raamattuun asti. Ja annammeko me nuoremmat jotenkin tahtomattamme annamme ymmärtää, että vanhus on kuluerä ja taakka, vai paneutuisimmeko toisenlaiseen viestiin: " Olet ihana ja arvokas ihminen, sinulla on omat lahjasi ja vahvuutesi, jota ei edes muistisairaus tee tyhjäksi. Olet tehnyt elämässäsi paljon, siinä tehtävässä ja asemassa, missä olet ollut - kotona tai töissä. Sinulla on oikeus vastaanottaa apua ja huolenpitoa vuorostasi. Olet korvaamaton, kukaan ei tänäkään päivänä voi täyttää sinun paikkaasi. Sinä riität, ihan ilman suorituksia ja tekoja."  Tämä viesti antaisi puhtia niihin kriiseihin, joita välttämättä käy läpi, kun voimat kuitenkin vähenevät ja itsenäinen elämä käy yhä vaikeammaksi. Ja eihän tuon kuuleminen tee pahaa meille nuoremmillekaan. 

Lue lisää...

Kenellä on laiskamato ?

Paavo-Kerkknen Paavo Kerkkänen

 

Voiko jollakulla olla laiskamato? Wikisanakirjan mukaan laiskamato on kuvitteellinen laiskuutta aiheuttava olento tai sairaus. Maailman medioita on viimeiset pari vuotta kiertänyt verkkojulkaisu Mediumiin kirjoitettu essee, jossa chicagolaisen Loyola-yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Devon Price keroo, että laiskuutta ei ole olemassa. Hän ei kerro mitään laiskamadosta, koska sitäkään ei hänen mielestään varmaankaan ole olemassa. Sen sijaan hän kertoo, että laiskuudeksi voidaan tulkita käytös, joka johtuu esimerkiksi pelosta, ettei onnistu riittävän hyvin, tai käytös johtuu hämmennyksestä, joka aiheutuu siitä, ettei ihminen tiedä, miten jokin tehtävä pitäisi aloitaa. Näiden esimerkkien lisäksi löytyy meidän jokaisen arkikokemuksesta tapauksia, joissa jonkun arveltu laiskuus on osoittautunut joksikin muuksi. Jos henkilö on esimerkiksi hyvin väsynyt, stressaantuut tai masentunut, hän voi vaikuttaa todella laiskamadon vaivaamalta loivaliikkeiseltä laiskurilta. Ja voihan olla myös niin, että henkilö vain huilailee ja pitää luovaa taukoa, tai sitten häntä ei vain tehtävä tai asia yksinkertaisesti kiinnosta siinä määrin, että se edellyttäisi joihinkin toimiin ryhtymistä.

Lue lisää...

Arkisivistys

Somejakokuva-Marja-Liisa-Liimatta Marja Liisa Liimatta, sairaalapappi, työnohjaaja, psykoterapeuttiti

Tänään on liputuspäivä. Jos ei armas allakkani olisi kertonut, että tänään on Saamelaisten kansallispäivä, olisin luullut taloyhtiömme huoltomiehen erehtyneen tehtävissään. No, saman asian kertoi Yle1:n radiojuontaja, kun satuin sen häneltä aamulla kahvinkeiton ohessa kuulemaan. Kiitos tiedotusvälineille, että ne - osa ainakin - pitää huolta arkisivistyksestäni. Siihenhän kuuluu tietää, että tänään on Saamelaisten kansallispäivä.

Lue lisää...

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
32 artikkelia
Aimo Salonen
141 artikkelia
Taivastelua
183 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä