Somesuhaaja

Blogin takaa löytyy pohjoiskarjalainen yliopistossa opiskeleva tekstityöläinen. Koulun ohella työskentelen toimittajana kaupunkilehti Karjalan Heilissä.
Motto: Mielenvikaisia ihmisiä on olemassa siksi, että me muut hullut tuntisimme itsemme viisaiksi.

Taloyhtiöiden hallitukset ja mielikuvituksen puute

Tiedättekö mistä suomalaisten lisääntyvä masennus johtuu? No en minäkään tiedä, mutta pyykkitupien katoamisella on pakko olla jokin yhteys asiaan.

Yhteisöllisyyden perään on paljon huudeltu. Persoonallisuus ja yksilöllisyys ovat kuitenkin edelleen jotain tavoittelemisen arvoista ja erikoista. Sulkeeko yhteisöllisyys yksilöllisyyden pois? Mielestäni ei. Parhaimmillaan ne kulkevat iloisesti käsi kädessä. Yhteisöllisyys ei ole sanoja, vaan tekoja. Ihmisillä itselläänkin on vastuu siitä, että yhteiskunta toimii ja pysyy elinvoimaisena. Ei kai kukaan oleta, että "joku muu" huolehtii siitäkin?

Jos lähestytään yhteisöllisyyttä käytännön tasolla, niin voidaan ajatella kerrostaloa ja taloyhtiötä, jossa yhteisöllisyyttä joko on tai ei ole. Bensan verotus kiristyy ja autoilu kallistuu. Miten olisi taloyhtiön yhteinen auto? Britanniassa ainakin sellaisia on. Ajatelkaahan, että jokainen asukas maksaisi muutaman euron kuukausittain siitä, että taloyhtiöllä olisi käytössään auto jota voisi varauskirjasta varata omaan käyttöönsä.  Auto voisi olla vaikkapa pakettiauto. Kilometrit kirjattaisiin ylös varauskirjaan ja autossa olisi aina tankki täynnä bensaa, sillä jokainen lainaaja huolehtisi omista bensoistaan. Autosta tulisi taloyhtiön ylpeyden aihe ja valtti asuntomarkkinoilla.

Miksi missään ei ole tällaista vaihtoehtoa, vaan asukkaat tappelevat autopaikoista jota ei ole saatavilla? Mikään ei ole niin hukkaan heitettyä rahaa kuin pysäköintipaikka, eivät tuota mitään ja vievät tilaa grillikatoksilta ja viihtyisältä pihamaalta, joita vielä joskus talojen pihoilla oli.

 

Tai miten olisi taloyhtiön yhteinen lemmikki? Pitääkö jokaisella osakkeen omistajalla olla ikioma kissa tai koira, eikö rapun asukkaiden ilona voisi olla yhteinen mirri jolle jokainen vuorollaan antaisi vähän rakkautta? On ihan tutkittu juttu, että lemmikit alentavat stressitasoa ja jo pelkästään eläimen liikkeitä seuratessa mieli rauhoittuu. Lisäksi kaupunki on täynnä ihmisiä jotka toivoisivat voivansa asua talossa jossa lemmikkien pito on sallittu, joten asukkaita riittäisi kyllä.

Entäs vanha kunnon pyykkitupa, tuo maaginen paikka jossa ei masennusta tunnettu? Pyykit somasti narulla kuivamassa yhdessä naapurin vaatteiden kanssa ja se tunne, kun olit erityisen hyvällä päällä ja viikkasit naapurin vanhan rouvan petivaatteet valmiiksi odottamaan hakijaansa. Pitääkö jokaisessa osakkeessa olla oma kuivausrumputorni-yhdistelmä, voisivatko pyykkituvat laadukkaine pesukoneineen tulla takaisin? Pesutupa jossa on niin suuri pyykkikone, että siellä voi pestä räsymaton on harvinaisuus. Kotikylppärissä laulavan Matsuin 199 euron muovikoneeseen mahtuu kahdet alushousut, yksi vaatekerta ja pyyhe, eikä se pese niitäkään puhtaaksi. Lisäksi kun nykyajan pesukoneet  eivät kestä kuin muutaman vuoden. Hukkaan heitettyä rahaa! Pyykinpesusta on tullut privaattia omien seinien sisällä tapahtuvaa arkea.

Entäs sitten saunominen! Nythän ovat isoissa kaupungeissa jo lakanneet rakentamasta saunoja osakkeisiin, tosin edelleen näitä vaatekomeron kokoisia sähkökoppeja uudistuotannossa näkyy. Miksi ei rakenneta mieluummin yhtä isoa saunaosastoa taloyhtiön tilohin?

Taloyhtiön saunan ei tarvitse tarkoittaa ruskeita kaakeleita, tukkeutuneita viemäreitä ja pallihielle haisevia kalttaantuneita leppälauteita. Saunaosasto voisi olla taloyhtiön ylpeys vaikka pienellä poreammeella. Ajatelkaa nyt, omalla saunavuorolla porealtaaseen tai paljuun! Tai miten olisi taloyhtiön oma kuntosali? Jokainen asukas vuorollaan kulkee omalla autollaan omalle kalliille kuntosalilleen neljä kertaa viikossa ja palaa takaisin kotiinsa sinne suihkukopperoonsa ja sieraimet kuivattavaan kääpiösaunaan. Maksaisiko mieluummin vähemmän kuussa siitä, että pääsee kotisalille hikoilemaan ja siitä suoraan saunomaan?

 

Voisiko kellaritiloista saneerata nykyajan tarpeita vastaavia tiloja, jos niistä omista pyykkikoneista halutaan väkisin pitää kiinni? Entisiin kuivaushuoneisiin kuntosali ja saunaosastot remonttiin. Siitä ei ole pitkä matka enää siihen yhteiseen autoon! Ja kuka enää tarvitsee edes omaa autoa, kun omasta taloyhtiöstä ei tarvitse poistua kuin töihin ja asioille. Maailman metropoleissa on muuten asukasyhdistyksen omia katupartioita sitä varten, että korttelissa on turvallista liikkua. Jostain syystä katupartiointikin on Suomessa demonisoitu ja täällä kukoistavat ääripäät, jotka tuntuvat menevän aate eikä yhteiskunnan etu edellä. 

Yhteisöllisyyden katoamisessa ei ole kyse mistään muusta kuin mielikuvituksen puutteesta ja viitseliäisyyden vähenemisestä kun ollaan unohdettu, että miten mukavaa yhteisössä eläminen on. Jos vedettäisiin ne päät pois sieltä omien kannikoiden välistä huomattaisiinkin yhtäkkiä, että naapurissa asuu ihan mukavia ihmisiä joiden elämisen äänet johtuvat siitä, että taloyhtiössä ei yksinkertaisesti ole mitään muuta tekemistä. Kun kaikki elämässä tapahtuu omien seinien sisäpuolella vähemmästäkin yhteisöllisyyden tunne häviää ja naapureista tulee haamuja, joista iäkkäimmät kuolevat sänkyihinsä ja heidät löydetään vasta viikkojen päästä kalman hajun perusteella.

Pahimmillaan taloyhtiössä asuminen on elämisen laatua parantavaa mutta nykyisin on niin, että osakkeen omistajat vaihtuvat koko ajan ja asuntoa ajatellaan pienenä omakotitalona ja oikeutena joko asua kuten pellossa, eli yötä myöten hilluen, tai sitten vaaditaan naapureita elämään epäluonnollisen hiljaa. Tämä on pois yhteisöllisyydestä ja saa ihmiset kaipaamaan omakotitaloasumista, mikä on kaikista kallein ja epäekologisin asumismuoto. Taloyhtiössä asumiseen ei pitäisi kuulua nipottaminen, valittaminen ja kyttääminen vaan siihen kuuluu keskusteleminen, tervehtiminen, ymmärtäminen ja avoimin silmin katsominen.

 

Tästä ihmisten itsekeskeisyydestä johtuu sekin, että taloyhtiöiden hallituspaikkoja pelätään vähän turhaankin ottaa vastaan. Ei uskalleta rohkeasti tehdä muutoksia sillä pelätään, että vastikkeen nostamisesta seuraa metakka. Hallituksella on kuitenkin tärkeä vastuu huolehtia siitä, että yhtiö pysyy elinvoimaisena ja osakkeiden arvo säilyy. Jos putki-ja ikkunaremonttia pitkittävät vellihousupuheenjohtajat eivät uskalla suunnitella mitään muutakaan remonttia, niin silloin hallituksessa istuvat väärät tyypit ja joskus onkin ainoa vaihtoehto muuttaa kortteeria, mikäli asukkaita ei kiinnosta ajaa yhtiön etua.

Muutosta halajavien tulisikin itse hakeutua hallitukseen tai myydä osake, jos rahoilleen ei saa vastinetta eikä yhteisöllisyys kiinnosta. Huonosta taloyhtiöstä osakkeen omistaminen ei ole rahallisestikaan kannattavaa ja on aika ihmeellistä, miten luokattoman rempallaan olevia taloyhtiöitä Suomesta löytyy. Ehkä se johtuu juuri siitä, että osakkeenomistajat eivät uskalla ottaa toisiinsa kontaktia vaan keskitytään kytistelemään omissa huoneistoissaan ja huomataan naapureista vaan heidän vikansa.

Vaikka tätä ei saa sanoa, niin kyllä jotkut asiat vaan olivat ennen paremmin.

 

 

Porukkaa pihalle
Somezombiet barrikadeilla
 

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
30 artikkelia
Aimo Salonen
141 artikkelia
Taivastelua
183 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä