Taivastelua

Kirjoituksia maan ja taivaan väliltä. Joensuun ev.-lut. seurakuntien blogi.

Peppi Pitkätossun lähtölaulu ja korttipakan opetus

koko-poppoo-yhteiskuva-UUSI-03122019 Saila Musikka, diakoni

 

Lähes neljän vuoden ajan seurakunnan työntekijät ovat taivastelleet näkyväistä ja näkymätöntä elämää ja elämän eri ilmiöitä Karjalan Heilin blogipalstalla. Lukijoita on ollut ja joskus on ollut onni saada palautettakin kirjoituksista. Näkökulmat ovat vaihdelleet eri kirjoittajien mukaan kulttuurista yhteiskuntaan ja sairaalamaailmasta seurakuntaelämään. Yhteisenä nimittäjänä näille kaikille on ollut ajatus siitä, että seurakunta ja kirkko sekä ihmisen usko eivät ole tavallisen elämän ulkopuolella olevia pyhähetkiä, vaan kulkevat kaikessa ja kaikkialla mukana. Luottamus ja usko Kaikkivaltiaaseen on osa elämää.

Muistatko Peppi Pitkätossun lähtölaulun sanat?  ”On laiva valmiina lähtöön, se kaukomaille käy…”

Laulu on haikea mutta lohdullinen. Laiva lähtee pois minun näkyvistäni, mutta ei katoa kokonaan. Se on olemassa jossakin muualla. Lähtöpaikkaan jää muistot yhteisestä ajasta ja ajatus siitä, että yhteisellä ajalla on merkitystä myös lähtijälle.

Maailma menee eteenpäin hyvässä ja huonossa, ihmiset elävät arkeaan ja juhlahetkiään. Elämän rikkaus ja haasteellisuus näyttäytyy meille monin tavoin, harva asia pysyy paikoillaan ja muuttumattomana. Niinpä myös Taivastelua- blogisarja on lähtövalmiina eteenpäin, toisille alustoille ja toisille ulapoille. Mutta laiva pysyy purjehtimassa, sana jatkaa ja Sana jatkaa kulkuaan.

Vuosia sitten tapasin henkilön, joka kertoi hahmottavansa omaa elämäänsä korttipakan tavoin. Aivan niin kuin Tapio Rautavaara laulaa: tämä tarina on tosi.

Arkea ovat ne pienet pelikortit, joita suurin osa on. Niillä on pelattava eikä niitä voi viskata olan yli, vaikka ne mitättömiltä ja tylsiltä tuntuvatkin.

Pientä iloa tuovat jätkä ja akka, nuo hieman arkisen puurtamisen yläpuolelle nousevat hetket – kävelylenkki ystävän kanssa, levollinen hetki perheen parissa.

Kurko on vähän enemmän juhlaa. Hetkiä, jotka toteutuvat silloin tällöin ja toteutuessaan tuovat erityistä iloa elämään: häät, syntymäpäivät ja muut ihmisiä yhteen kokoavat tapahtumat. Ässän kohdalla voidaan jo puhua erityisestä riemusta. Silloin tällöin meillä jokaisella on oltava päiviä ja kohtaamisia, jolloin tunne arjen puurtamisesta väistyy ja elämiseen tulee kokonaisvaltainen ilo. Hetki voi olla pyhä.

Joensuun luterilaisen kirkon vuosien 2017-2021 strategian kolme ydinsanaa ovat ”ilo, yksinkertaisuus, armahtavaisuus”. Seuraavien vuosien ydinsanat eivät varmaan paljoa noista poikkea, sillä nuo kolme ovat olleet mukana jo yli kaksi vuosituhatta. Väillä näkyvissä hetkessä ja arjessa, välillä mukana jossakin tietoisuudessa. Mutta mukana.

Eletään, iloitaan, tavataan. Toisilla ulapoilla, toisissa satamissa.

Kaksosten tähdistöstä näkyy mielenkiintoisia asioi...
Aamukampa
 

Bloggarit

Tutkailua
30 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Aimo Salonen
141 artikkelia
Taivastelua
183 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä