Tutkailua

Olen eläköitynyt psykologian tohtori ja kirjoittelen Tutkailua-blogissani uusimmista tieteellisistä tutkimustuloksista ihmistieteiden alalta. Kerron myös omista henkilökohtaisista kokemuksistani samoista aihepiireistä, jotka vaihtelevat ihmisten välisten suhteiden pohdinnoista aina hyvinvointitutkimusten tuloksiin ja huumoritutkimuksen uusimpiin teoriohin asti.

Onko rikas mies oikeassa ?

Paavo-Tutkailee Paavo Kerkkänen

Olet varmaan joskus kuullut Lasse Mårtensonin kappaleen ”Rikas mies jos oisin”. Kappaleessa sanotaan seuraavasti :

”Rikas mies, jos oisin jabba lagga jiggi daadal daadal diidul daadul dam.. Kaiken päivää laiskottelisin, rikas jos mä oisin mies. Tarvitsis ei raataa jabba lagga jiggi daadal daadal diidul daadul dam. Jos vain oisin rikas, rikas mies, zaidul diidul daidul daidul mies.  Ja mua liehakoivat johtomiehet kaupungin. Ja aivan Salomonin tapaan heille neuvojani jaan: ”Onko niin reb Tevje?” ”Käykö niin reb Tevje?” Myös rabbin hämillensä älylläni saan. Nan nan nan nan nan nan nan nan naa-an. Silloin aivan yksi on lysti väärin, jos mä vastaankin; Rikkaan miehen sanaa uskotaan. ”Näinpä niin. Kyllähän useimmat meistä mielellään olisivat rikkaita miehiä – tai naisia. Varakkuuden edut ovat aivan ilmeiset; ei tarvitsisi raataa, saisi arvostusta eikä olisi niin nuukaa olisiko oikeassa vai väärässä kun rikkkaan miehen sanaan joka tapauksessa uskotaan.


Maailmassa taloudellinen epätasa-arvoisuus ja poliittiset konfliktit ovat olleet erityisesti viime aikoina selvästi lisääntymässä. Näin on tapahtunut erityisesti USA:ssa. Tämä ilmiö on kiinnostanut myös tutkijoita ja niinpä viime maaliskuussa tästä aihepiiristä valmistui varsin kattava tutkimus. Tutkimuksen tekijöinä olivat tutkijat Jazmin L. Brown-Iannuzzi Virginian Yliopistosta, Kristjen B.Lundberg Richmondin yliopistosta, Aaron C. Kay Duke Yliopistosta Durhamista ja Keith Payne Chapel Hillin Yliopistosta Pohjois Carolinasta ja se julkaistiin Personality and Social Psychology Bulletinissa ( doi: 10.1177/0146167220921043 ). Tutkimuksessa paljastui, että mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä taipuvaisempia he ovat pitämään heidän kanssaan eri mieltä olevia ihmisiä epäpätevinä ja puolueellisina. Toisia korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset pitävät muita useammin vastakkaiseen poliittiseen puolueeseen kuuluvien ihmisten ajatuksia virheellisinä, irrationaalisina ja ennakkoluuloisina. Mielestäni tutkimuksen tulos on todella mielenkiintoinen, mutta samalla myös surullinen tasa-arvon, demokratian ja yhteisöllisyyden edistämisen kannalta katsottuna.


Aika lailla saman suuntaisia tuloksia on tuotu esiin myös täällä kotoisassa Suomessamme. Viime vuonna Anu Kantola ja Hanna Kuusela kirjoittivat kirjan Huipputuloiset – Suomen rikkain promille. Kirjasta löytyy paljon esimerkkejä siitä, miten ärhäkästi rikkaat ihmiset arvostelevat köyhempiä ihmisiä ja pitävät omia ajatuksiaan ja toimiaan oikeina ja hyvinä ja asemaansa oikeutettuna palkintona hyvistä ja oikeista toimistaan. Inhimillisesti katsottuna tämä on tietyllä tavalla hyvin ymmärrettävää, koska kukapa nyt haluaisi tuosta noin vain luopua saaduista perinnöistä, korkotuloista, veroeduista, kauppavoitoista ja muista saavutetuista eduista. Toisaalta vähempiosaisten ja köyhien ihmisten vaatimukset taloudellisen epätasa-arvoisuuden vähentämisestä ovat myös monessa mielessä ymmärrettäviä ja oikeutettuja. Itse asiassa monet taloustieteilijät ja poliitikotkin ovat olleet jo kauan sitä mieltä, että taloudellisen epätasa-arvoisuuden vähentäminen olisi loppujen lopuksi myös rikkaiden ja varakkaiden etu.


Lapsena en osannut ajatella vähäosaisuutta ja köyhyyttä tai vakavaraisuutta ja rikkautta minään erityisenä tasa-arvoasiana tai ongelmana yleensäkään. Joskus asiaa kuitenkin sivuttiin muiden asioiden ohessa sen verran että muistan isäukkoni todenneen, että ei ole ihmisen hyvä olla köyhä eikä rikas.


Varakkaiden ja huonompiosasisten välinen ristiriita on olllut ihmisten selviteltävänä aina. Jo Raamatun Saarnaajan kirjan yhdeksännen luvun lopussa todetaan nasevasti : ” Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta vähätellään eikä hänen sanojaan kuunnella. On parempi kuunnella viisaan hiljaisen sanoja kuin houkkien johtajan huutoa. Viisaus on sota-aseita parempi”. Uuden Testamentin puolella kerrotaan tästä asiasta kertomuksessa, jossa rikas mies kysyi Jeesukselta että miten hän pääsisi varmasti lopulta taivasten valtakuntaan. Tarinan mukaan Jeesus neuvoo miestä myymään kaiken ja jakamaan saamansa rahat köyhille. Miltei jokainen meistä pitää Jeesuksen ohjetta hölmönä. Harvassapa taitavat ollakin ne enemmänkin Raamatun oppeihin ja teologiaan perehtyneet saarnamiehet, papit, piispat ja muut kristityt, jotka olisivat toteuttaneet tämän sinällään selkeän elämänohjeen.

Vaikea on tämä asia! Valitettavasti ei minullakaan ole tähän varsinaisesti mitään ratkaisua . Jeesuskin kuvaa asian vaikeutta vertaamalla sitä siihen, miten kameli voi mennä läpi neulansilmän. Mutta aivan selvää on, että jokainen sukupolvi joutuu tätä survomista yrittämään uudestaan ja uudestaan. Onnea ja tarmoa siihen !

Paavo Kerkkänen, ex työterveyspsykologi, ex perheneuvoja

Miksi huumori ei naurata?
Onko syntipukki oikeasti olemassa ?
 

Hae Heilistä

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
38 artikkelia
Taivastelua
183 artikkelia
Aimo Salonen
141 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä