Tutkailua

Olen eläköitynyt psykologian tohtori ja kirjoittelen Tutkailua-blogissani uusimmista tieteellisistä tutkimustuloksista ihmistieteiden alalta. Kerron myös omista henkilökohtaisista kokemuksistani samoista aihepiireistä, jotka vaihtelevat ihmisten välisten suhteiden pohdinnoista aina hyvinvointitutkimusten tuloksiin ja huumoritutkimuksen uusimpiin teoriohin asti.

Oli synkkä ja myrskyinen yö

Paavo-Kerkknen Paavo Kerkkänen

 

Meille kaikille on annettu mielikuvituksen ihana lahja. Kun luemme tai kuuntelemme jotain, niin helposti voimme mielikuvituksemme avulla siirtyä vieraisiin maisemiin, aikakausiin ja kulttuureihin, ja nauttia jännittävistä seikkailuista ja kokemuksista mukavasti vaikkapa rennosti omassa sängyssämme loikoillen. Tämä on mielikuvituksemme myönteinen ja iloinen puoli. Joskus mielikuvituksemme tekee meille kuitenkin kepposia. Jos liikumme jossain hämärässä ja vähän pelottavassa ympäristössä pimeänä ja myrskyisenä yönä, niin helposti kuulemme ja jopa näemme sellaista mitä ei oikeasti ole olemassa. No ei hätää. Kun tulemme taas valoisaan ja tuttuun ympäristöön, niin mielikuvituksemme tekemät tepposet vain huvittavat. Mutta mitenkäs käy sitten, kun olemme jostain hämärästä lähteestä saaneet kuulla vaikka jonkin huhun tai jälkeenpäin vääräksi osoittautuvan uutisen? Vapaudummeko mielikuvituksemme luomasta virheellisestä tilannearviosta ja tunnelmasta yhtä helposti kuin tullessamme hämärästä päivänvaloon?

Tähän asiaan liittyen tuon esiin pari tutkimustulosta. Ensinnäkin, ihmisillä näyttää olevan taipumus tehdä mielikuvituksensa avulla nopeita johtopäätöksiä omien ennakkoluulojensa mukaisesti. Eräs hauskaksikin luonnehdittava piirre on se, että toisten ihmisten luotettavuutta arvioidaan heidän pukeutumisensa perusteella. On selvästi havaittu esimerkiksi se, että arvokkaampiin asusteisiin pukeutuneet miehet arvioidaan pätevämmiksi ja luotettavammiksi kuin vaatimattomammin pukeutuneet. Tällainen tutkimustulos julkaistiin äskettäin Nature Human Behaviour -lehdessä ( DOI:10.1038/s41562-019-0782-4 ). Saatu tulos ei tietenkään poista sitä mahdollisuutta, että joku arvokkaisiin asusteisiin pukeutunut henkilö onkin ihan oikeasti pätevä ja luotettava. Käytännnön ohje kuitenkin on, että eipä aina kannattaisi luottaa pelkkään ulkokuoreen. Jo Kalevalassa on tämä asia osattu sanoa seuraavasti: "Moni on kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa sisässä, akanoita alla kuoren."

Mennäänpä sitten toiseen tutkimukseen, jonka mukaan ihmisten arviot kanssaihmisistä vinoutuvat vahvasti ja usein myös pysyvästi sen mukaan, mitä kielteisiä huhuja ja juoruja he ovat kyseisistä henkilöistä kuulleet. Näin silloinkin, kun huhun ja juorun yhteydessä selvästi tuodaan esiin, että on kyse epävarmasta tiedosta. Tämän tutkimuksen julkaisivat Humboldtin yliopiston tutkijat Julia Baum, Milena Rabosky, Sebastian Rose ja Rasha Rahman koronakriisin aikaan tämän vuoden maaliskuussa Emotion lehdessä (http://dx.doi.org/10.1037/emo0000545 ). Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, mutta myöskin varsin harmillinen, etenkin jos epämieluinen ja vaikkapa aivan perätön huhu tai juoru kerrotaan meistä itsestämme, perheenjäsenistämme tai ystävistämme. Mielikuvitus ei meinaa sitten millään luopua kehittelemästään kielteisestä mielikuvasta. Näin on varsinkin, kun huhu, juoru tai uutinen on ihmisten tunteita pöyhäyttävä asia. Tällaisiahan ovat esim. jutut henkilöiden epärehellisyydestä, hankaliksi koetuista luonteenpiirteistä ja epämoraalisiksi luokiteltavista teoista. Lukuisat ” ei savua ilman tulta ” -tyyppiset hokemat sitten vain vahvistavat mahdollisesti hyvinkin epäluotettavista tiedoista peräisin olevia mielikuviamme. Tämä aihepiiri on viime aikoina ollut julkisuudessa paljonkin esillä. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on antanut julkisuuteen milloin mitäkin faktantarkistuksessa virheellisiksi osoittautuneita tietoja ja antanut näin vauhtia ihmisten mielikuvitukselle. Kaikilla ihmisillähän ei tietenkään ole yhtä vilkas mielikuvitus, eivätkä kaikki pillastu tai närkästy yhtä ankarasti saamansa tunnevaltaisen informaation perusteella. Osa meistä ottaa aivan rauhallisesti, nukkuu ensin ainakin yhden yön ja tarkistaa mahdollisuuksiensa mukaan epävarmasta lähteestä tulleen huhun tai juorun ennen kuin vetää lopullisia johtopäätöksiä toisista ihmisistä tai asiasta.

Itse olen sitä mieltä että mielikuvituksemme on mitä suurin mahdollisuus kaikkeen uuteen ja luovaan ja mielenkiintoiseen. Kaikkien hyvin tarinoiden, laulujen, elokuvien ja tanssiesitysten taustalla on jonkin ihmisen enemmän tai vähemmän hyvä mielikuvitus. Ilman mielikuvitusta elämämme olisi kyllä aika lailla näköalatonta ja tylsää. Ja kyllä se on ihan jännää käydä välillä kuvittelemassa olemattomia vaikka Linnanmäen kummitusjunassa tai oman talon takapihalla synkkänä ja myrskyisenä yönä.

Paavo Kerkkänen, ex-työterveyspsykologi, ex- perheneuvoja

ONNI ON VANHETA! - vai onko?
Kuka tappaa kulttuurimme?
 

Bloggarit

Tutkailua
25 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Taivastelua
175 artikkelia
Aimo Salonen
141 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä