Taivastelua

Kirjoituksia maan ja taivaan väliltä. Joensuun ev.-lut. seurakuntien blogi.

Naura vain - myöhemmin kehut tunteneesi minut

Saila-FB Saila Musikka, Pielisensuun diakoni

Satoi kesäisen lämmintä vettä. Istuin terassilla seuraamassa lähestyvää ukkospilveä - kiinnostava luonnonnäytelmä, muuten. Kuuntelin istuskellessani radiosta kuunnelmaa Kikan elämästä. Kikka, Kirsi Siren, 41-vuotiaana kuollut seksipommi ja laulaja. Muistan hänet hyvin. Minä kuuluin heihin, jotka tirskuivat hänen esiintymisilleen ja pyörittelivät huvittuneina päätään. Minun musiikkiani oli David Bowien varhaistuotanto, Hassisen kone ja siivouspäivinä Anneli Saaristo.

Kuunnelmasta hyppäsi korvieni eteen lapsesta saakka intohimoinen esiintyjä, miellyttämishaluinen nuori nainen ja kaikkensa antanut ihminen. En tirskunut enkä pyöritellyt enää päätäni.

Vakavoitunut kuuntelemiseni ei johtunut siitä, että olisin tuntenut sääliä laulajan elämän alkutaivalta kuunnellessani. Mummonsa kasvattama lapsi, jonka vanhemmat keskittyivät hoitamaan omia haavojaan nesteytyksellä. Ei se johtunut myöskään mummon ja tytön vähävaraisista oloista Tampereen Tesomalla. En voi vieläkään sanoa, että Kikan tuotanto uppoaisi sydämeeni tai että hänen lapsuuden tapahtumistaan johtuen ymmärtäisin häntä nyt paremmin. Ei, syy on muualla- minussa. Aikuistuessani olen nimittäin oivaltanut, ettei kenenkään unelmista saa tehdä pilkkaa. Jos viitsii vähän vilkaista taaksepäin, niin juuri ne ivatut ja pilkatut lapset ja nuoret ovat vieneet tätä maailmaa eteenpäin joko laulamalla sukkulasta venukseen tai kirjoittamalla ajan lyhyestä historiasta.

Päänpyörittäjät ja takanatirskujat saavat monen lapsen ja nuoren koulumuistot happanemaan kärsimysnäytelmäksi. Yläasteesta tulee hengissä selviämisen taidonnäyte, jonka haavat seuraavat pitkälle aikuisuuteen. Kaikki haavat eivät parane koskaan. Mutta kannustan teitä, unelmienne seuraajat: kun kiusaajanne ottavat yhteyttä haluten hyötyä tuttavuudestanne sanokaa, etten tunne teitä. Mutta jos he tulevat vilpittömästi anteeksi pyytäen, pyytäkää heitä kertomaan tarkemmin, mistä he ovat pahoillaan. Eivät he muuten opi ja tirskuminen jatkuu työelämään.

Yhtä kummallista kuin hupsulta kuulostavien unelmien pilkkaaminen on ajatus, että tavallinen elämä ei riitä. Pitää olla enemmän, erikoisempaa ja erottuvampaa. Haave elämästä, joka sisältää normaalin perhe-elämän kaikkine sen ilmenemismuotoineen on muka liian tylsää ja vähän. Voin paljastaa, ettei se ole ollenkaan niin helppoa ja yksinkertaista kuin miltä kuulostaa. Eikä tylsää.

Elämää ja unelmia ei sovi ivata. Ei omaa eikä muiden.

Kesäteatterilaisen kehitys II, osa 30: Sehän oli k...
Kesäteatterilaisen kehitys II, osa 29: Nyt pois pi...
 

Bloggarit

Taivastelua
127 artikkelia
Aimo Salonen
129 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
3 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä