Tutkailua

Olen eläköitynyt psykologian tohtori ja kirjoittelen Tutkailua-blogissani uusimmista tieteellisistä tutkimustuloksista ihmistieteiden alalta. Kerron myös omista henkilökohtaisista kokemuksistani samoista aihepiireistä, jotka vaihtelevat ihmisten välisten suhteiden pohdinnoista aina hyvinvointitutkimusten tuloksiin ja huumoritutkimuksen uusimpiin teoriohin asti.

Kuullun ymmärtäminen

Paavo-Kerkknen Paavo Kerkkänen

 

Varhaisnuorena 60-luvun puolivälissä kuuntelin innoissani radiosta Chuck Berryn rock biisiä No particular place to go. En ymmärtänyt silloin sanoista mitään, mutta tunnetasolla ymmärsin, että tässä on sitä jotakin. Sodan käynyt isäukkoni kommentoi kyseistä kappaletta sanomalla : ” Ihan ku tahkoo pyöritettäs ja välillä märkee sukkoo siihen läpsytettäs ”.  Niinpä. Ymmärrämme kukin kuulemamme omalla tavallamme. Vuosien varrella englantia opittuani ymmärsin kyseisestä kappaleesta enemmän.

Myöhemminkin olen törmännyt äskeisen kaltaiseen ilmiöön monta kertaa. Kun kuulee esimerkiksi oopperalaulua tai vaikkapa vain virren veisuuta, niin tosi on, ettei niistä sanoista useinkaan ilman luettavaa tekstiä saa mitään selvää, ainakaan ensi kuulemalla. Ei ehkä ole tarkoituskaan. Ihmiset nauttivat kauniista sävelmistä, laulamisesta ja yhdessäolon luomasta tunnelmasta kukin omalla tavallaan.

Kuullun oikein ymmärtämisen huvittavuuden toi loistavalla tavalla tarkoituksellisesti koko kansan tietoisuuteen 70-luvun puolivälissä suomalainen Hullujussi-yhtye kappaleellaan Friduna Skikuna. Kappaleen esittää YouTubessa varsin uskottavasti Viktor Kallborek  eli oikeasti Heimo Holopainen. Tässä kaikille makupala tekstistä : ” Preiz zimi zeel mama lookystre, Jae aseluma aake tu klos tu me, Laik ö fyrtsyri kät on tö sanana skve, Friduna skikuna, Fooraba loba hima hoplaa, Friduna skikuna hoplaa, Friduna skikuna nou nou nou, Friduna skikuna, Sentama lovo simo velka tuu, Tapuri taasee tu aki tuu, Sanana skikuna volumi taa, Sentama lovo simo skeeronaa, Velma hoplaa, Friduna skikuna hoplaa, ... Eikös ollutkin hyvät sanat? Hyvin on nautittu ja nautitaan edelleen vauhdikkaasta kappaleesta, vaikka tekstissä ei ole kuin muutama satunnainen suomen sana.

Mutta mahtaako edellä esitetty ”ymmärtämättömyyden ” - periaate soveltua myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen? Olisihan se ihanaa, jos puhuisi ihan diipa daapaa, sian saksaa tai sitten tuota friduna skikuna -kieltä ja ihmiset vaan olisivat ihastuksissaan. No ehkä hetken, mutta eipä taitaisi lysti kestää pitkään. Oopperat, virret, rokkikappaleeet ja maalaukset eivät väitä vastaan eivätkä kommentoi, ymmärsitpä ne kuinka väärin tahansa ja olisit silti ihastunut ja rentoutunut. Puoliso, työtoverit, naapurit ja ystävät sen sijaan saattaisivat jossain vaiheessa vakavoitua ja vaatia sinua lopettamaan tuon friduna skikunan. Taitaisi siinä minunkin tyytyväisyyteni vähitellen hiipua.

Ne ihmiset, joista on helppo saada selvää – siis ihmiset jotka lähettävät selviä signaaleja toisille, ovat selvästi onnellisempia ja tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa, uraansa ja elämäänsä kuin ne henkilöt, joita on vaikeampi ymmärtää. Tällaiseen tutkimustulokseen päätyivät tutkijat Lauren J. Human ja Jeremy C. Biesanz laajassa ja perusteellisessa tutkimuksessaan, joka julkaistiin heinäkuussa 2013 Personality and Social Psychology Review -lehdessä. Saatu tulos on helppo ymmärtää: Ymmärretyksi tulemisen tunne on ihmisen perustarpeita. Kun ihmisen tämä tarve tyydyttyy, he ovat tyytyväisempiä itseensä ja ympärillä oleviin ihmisiin.

Jos olet puheissasi ja muussa ilmaisussasi selväpiirteinen, niin se on siis hyvä asia sinulle itsellesi, mutta aina on asiassa myös toinen osapuoli eli kuulija. Löysin äskettäin mielenkiintoisen tutkimustuloksen kuuntelemisen merkityksestä. On selvää että kuullun ymmärtäminen edellyttää keskittynyttä kuuntelemista. Hyvällä kuuntelemisella on havaittu olevan ymmärtämisen helpottumisen ohella myös myönteinen luovuutta lisäävä vaikutus. Ja kuinka ollakaan luovuus ei lisäänny ainoastaan kuulijassa vaan myös heissä, jotka tulevat hyvin kuulluiksi. Tämä tutkimustulos julkaistiin äskettäin Psychology of Aesthetics, Creativity , and the Arts -lehden viime vuoden viimeisessä numerossa. Tutkijat huomasivat että pelkkä rauhallinen, hyvä toisen kuunteleminen lisäsi turvallisuuden tunnetta, jonka ansiosta luovuutta pystyttiin helpommin tuomaan esiin. Tällä on erityisesti merkitystä nykyisessä luovuutta arvostavassa, nopeasti uusiutuvassa työelämässä.

Voimme aivan rauhassa nauttia elämässämme sellaisistakin asioista, esimerkiksi juuri musiikista ja taiteista, joiden ymmärtämisestä emme ole varmoja, mutta jotka omalla tavallaan koskettavat tunteitamme ja tuovat meille iloa ja tyydytystä. Ihmissuhteissamme voi tilanne olla sama eli asiat saattavat sujua välillä aivan hyvin, vaikka emme toisiamme täysin ymmärtäisikään - tai vaikka ymmärtäisimme toisemme väärin. Pitemmän päälle näyttää kuitenkin kaikille osapuolille olevan parempi, että pyrimme ilmaisussamme selkeyteen ja kuuntelemme rauhallisesti. Välillä pienet friduna skikunat ovat paikallaan. Hoplaa !

Paavo Kerkkänen

 

Rippikoulussa opitaan katsomaan elämää silmiin, jo...
Kesäteatterilaisen kehitys II, osa 28: Ihmeelline...
 

Bloggarit

Taivastelua
127 artikkelia
Aimo Salonen
129 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
3 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä