Kummitusjuttu

Kirjoittaja on Joensuun kuuluisin kummitus, kaupungintalossa majaansa pitävä Hilppa. Hilppa kertoo blogissaan teatterilaisten kuulumisia.

Kuskitaan taas! - Taaskitaan: Kuis?

Tulipa sukkela olo. Heti kun minä ryhdyin pitämään blogia, alkoi teatterilla kummitella. Olen aina ollut sitä mieltä, että työ tekijäänsä kiittää, mutta nyt kävi päinvastoin.

Heilin arvoisa päätoiminen toimittelija pyysi minua syksyllä tähän virkaan ja heti, kun ennustin huonoja uutisia, niin eikös ne toteutuneet. Nyt sitä odotellaan YT-neuvotteluja ja ihmetellään mitä tuleman pitää. Onhan tuota väkeä onneksi teatterisaleissa taas liikkunut, mutta ei se riitä. Budjetti jää reippaasti alle suunnitellun ja kassan pohja pilkottaa. Vanhat synnit eli yli varojen eläminen meitä seuraa aina seitsemänteen ensi-iltaan saakka L Eihän tässä muu auta, täytynee pistää porukkaa lepovuoroon ja yrittää selvitä mahdollisimman vähin vaurioin.

Paljon on teatteri saanut sympatiapisteitä ja hyvä niin. Jospa vielä ne sympatiat näkyisivät maksavina asiakkaina, niin eiköhän tästä selvitä. Kevään 2016 ohjelmistokin saatiin koottua hyvässä yhteisymmärryksessä, vaikka olisin minä mieluusti sen Oopperan kummituksen näilläkin leveyksillä nähnyt. Otti Kansallisooppera sen omakseen ja ylvästelee nyt sillä, kun koko ensi vuosikin on bookattu täyteen.

Olen minä Kansallisoopperan kollegan tavannut takavuosina ja ihan leppoisa heppuhan hän on, mutta vähän tahtoo ylvästellä omilla resursseillaan. Mikä siinä on ollessa, kun talo on tulvillaan jos jonkunlaista apumiestä ja –naista. Täällä sitä pitää itse hoidella koko paletti suhdetoiminnasta vessanpesuun. Ei sen puoleen, monipuolisuus on valttia ja pitää meikäläisenkin notkeana. Turha on tulla väittämään etteikö olisi koko palveluketju hallussa! Viime viikollakin köijäsin ihan itse yhden tuupertuneen pikkujoulun juhlijan taksiin ja iskin kotiosoitteen taksikuskin käteen. Ei olis teatterivieras omin voimin siihen pystynyt, lieneekö aamulla miettinyt, että haamuko se hänet kotiin hommasi. Taksikuski vähän ihmetteli, kun minä levitoin siinä juhlavieraan vierellä, mutta ammatti-ihmisenä otti homman hoitoonsa ja ULA-verkon kautta kuulin, että perille oli potilas saatettu ja maksukin tuli hoidettua ihan runsaan tipin kera. Meillä palvelualalla on tapana hoitaa hommat tyylikkäästi loppuun.

No oli miten oli, lamasta huolimatta tai ehkä just’ sen vuoksi, ehdotan kaikille säädyille ripeästi siirtymistä kaamoskauteen. Se merkitsee tietysti lippujen lunastamista teatteriin esimerkiksi pikkujoulujen merkeissä. Viihtykää, nauttikaa – kyllä täällä on mistä valita.

Vastoinkäymiset kuuluvat elämään, myös meillä hengellä elävillä. Aina ei mene haaveilun mukaan, mutta menee miten menee – aina eteenpäin, framåt!

Missä Hilppa luuraa?


Pyydettiin lisäämään oma kuva tähän artikkeliin. Olen minä tässäkin Metsäjätin promokuvassa. Löydät minut, jos olet tarkkana. 
Nopeimmalle bongaajalle on luvassa kaksi alennuslippua teatteriin. Lähetä postia osoitteeseen teatteri(at)jns.fi tai lähetä savumerkkejä suoraan yllekirjoittaneelle.

Pelko ja himo
Kateus se on, mikä ei kannata
 

Bloggarit

Taivastelua
133 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Tutkailua
4 artikkelia
Aimo Salonen
132 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä