Mietteitä maailman menosta ja ihmiselosta

Kirjoittaja on yhden kirjan julki saanut kaupunkilehden toimittaja, joka yrittää ymmärtää, mitä ihmettä tässä maailmassa ja oman pään sisällä oikein tapahtuu.

Kesäteatterilaisen kehitys II, osa 33: Mikä kesä!

Jäljellä on vielä kaksi elokuista yönäytöstä, mutta jo tänään iski haikeus, kun vedimme viimeisen päivänäytöksen. Heinäkuu meni tahdilla esitykset keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin, ja tänä aikana teimme, uskallan väittää, jotain historiallista. Roukalahden kesäteatterin Luokkakuva puhutteli, ja puhuttelee vielä niissä kahdessa jäljellä olevassa yönäytöksessä, tavalla, joka jää ihmisten mieliin. Tänään kesän ennätysyleisö, 500 ihmistä, antoi loppuapdolinsa seisaaltaan. Kuinka moni kesäteatterilainen saa kokea sen? Juuri nyt oloni on tavattoman kiitollinen, että saan olla osa tätä.

Suurin kiitos kuuluu Tiina Markkaselle, joka kirjoitti Suuren Tarinan. Iso kiitos menee Tiinan elämänkumppanille, ohjaaja Kai Paavilaiselle, joka sai ryhmän toimimaan. Moni teatterin ammattilainen on heinäkuun aikana jakanut kiitosta siitä, kuinka haastavan tekstin Tiina teki harrastajateatterilaisille, ja kuinka Kaitsukaan ei päästänyt meitä helpolla ajattelemalla, että amatöörejähän ne vain ovat. Harrastajiahan me olemme, mutta voi meiltä silti vaatia. Minna Fali teki uskomattoman työn Paulana, ja toinen esityksen kivijalka oli Timo Kettunen Marttina, jonka loppulaulu herkisti yleisön. Esityksen jälkeen menimme tänään äänimies Kristian Syyslehdon kanssa Sointulaan voitonmaljoille, Krisun ilmaus, ja Krisu kertoi, kuinka jokaisessa esityksessä oli se porukka, joka halusi lähteä pois kesken loppuaplodien, koska ei halunnut näyttää omaa itkuaan naapurille.

Ja, perhana vieköön, oltiinhan me kaikki hyviä. Kesän aikana syntyi jotakin käsittämätöntä keskelle tätä porukkaa, josta monet eivät olleet kuulletkaan toisistaan ennen helmikuuta, jolloin meillä oli ensimmäinen yhteinen kokoontuminen. Itse muistan esimerkiksi Anna Reijosen eli Elisen tavan koputtaa selkääni ja toivottaa tsemppiä juuri ennen viimeistä kellonsoittoa, kun seisoin yksinäni jalkapallon kanssa keskittymässä illan vetoon.

Yönäytökset ovat vielä jäljellä. Niistä jälkimmäisen jälkeen pohdin pikkuisen hahmojamme ja heidän luonteitaan ja elämäänsä. Tässä vaiheessa sanon KIITOS kaikille ystäville niin näyttämön kuin katsomonkin puolella.

Tämä kesä antaa voimaa varmaan koko loppuelämäni ajaksi.

Kerrassaan upeita ihmisiä
AJATELMAN VOIMA
 

Bloggarit

Taivastelua
139 artikkelia
Tutkailua
8 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Aimo Salonen
133 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä