Tutkailua

Olen eläköitynyt psykologian tohtori ja kirjoittelen Tutkailua-blogissani uusimmista tieteellisistä tutkimustuloksista ihmistieteiden alalta. Kerron myös omista henkilökohtaisista kokemuksistani samoista aihepiireistä, jotka vaihtelevat ihmisten välisten suhteiden pohdinnoista aina hyvinvointitutkimusten tuloksiin ja huumoritutkimuksen uusimpiin teoriohin asti.

Kerran vain mä onnen sain

Paavo-Kerkknen Paavo Kerkkänen

 

Elämämme on enimmäkseen jatkuvaa toistoa. Heräämme, syömme, puuhailemme, syömme, juomme, leikimme ja nukumme ja heti huomenna suurin piirtein samat rutiinit toistuvat. Kaikille meille kuitenkin sattuu elämämme aikana joitain asioita, jotka tapahtuvat vain kerran, ja siksi ne jäävätkin mieleemme arjen rutiineja paremmin. Näistä tapahtumista tulee tarinoita, joita sitten kerromme toisille ja monet niistä siirtyvät seuraaville sukupolville. Usein näihin juttuihin liitetään lisäkommentti tai selitys erityisen hyvästä tai huonosta onnesta tai tuurista. Tilastotieteilijät ja tieteelliseen ajatteluun taipuvaiset henkilöt puhuvat kuitenkin mieluummin puhtaasta sattumasta.

Mieleeni on jäänyt huikea elämys nuoruusvuosilta, kun olin turistimatkalla Manhattanilla. Matkallani kävin useamman kerran Empire State Buildingin huipulla, josta oli silloin mahtavat näköalat. Eräällä käynnilläni oli kova tuuli, joka pyöritteli kaikenlaista irtonaista roskaa huipun ympärillä. Kohdalleni jäi pyörimään ja leijumaan jokin paperinpala ja ilman muuta nappasin sen itselleni. No sehän oli 20 dollarin seteli! Laitoin sen heti silloiseen Marimekon punaiseen lompakkooni. Tapaus jäi ikiajoiksi mieleeni, enkä usko tämän toistuvan, vaikka kävisinpä kuinka monta kertaa tahansa samaisella tasanteella.

Viimeisin mieltäni elähdyttänyt asia on se, kun aivan äskettäin saimme vaimoni kanssa saman pistemäärän Scrabble-sanaristikko-pelissä eli peli päättyi tasapeliin. Olemme pelanneet peliä jo 19 vuotta emmekä ole kuulleet kenenkään päätyneen tasapeliin siinä pelissä. Meille kuitenkin kävi niin; saimme molemmat 317 pistettä. Tapahtuman todennäköisyys lienee suurin piirtein sama kuin se, jos heittäisimme kolikon ilmaan lukemattomia kertoja monen vuoden ajan, ja kolikko jäisikin pystyyn eli tulos ei olisi kruuna eikä klaava.

Palataanpa vielä kuitenkin hetkeksi Manhattanille. Eräänä päivänä kirjakauppoja kierellessäni jouduin pieneen tungokseen McGraw-Hillin kirjakaupan edessä. Arvelin, että kaupassa oli varmaan jokin mediatapahtuma, kun kaupan edustalla oli kameroita ja kuvaajia. Kyselin kaupan ovenpielessä olleelta pienehköltä mieheltä että mitä täällä on meneillään. Hän kertoi että tässä järjestellään ohikulkijoiden kuvausta osana tekeillä olevaan elokuvaan. Annoin tapahtumalle tilaa ja palasin hieman taaksepäin toisten joukkoon. Siellä kanssakatsojat kyselivät heti minulta, tunsiko minä sen miehen, jonka olin tavannut ja jonka kanssa olin keskustellut. Hän oli kuulema Robert Redford. No jälkeenpäin kyllä tunnistin hänet. Kaikkea sitä sattuu. En usko tämänkään tapahtuman koskaan toistuvan kohdallani. Lyhyt oli hetki mutta jäipähän mieleeni.

Kyllä Suomessakin voi tapahtua ainutkertaisia mieleenpainuvia asioita. Liekö kyse onnesta tai tuurista, sen voi kukin itse päättää. Noin kymmen vuotta sitten sain puhelun jossa minulle kerrottiin että olin voittanut Finnavian Summer Stories -kesäkilpailussa Honkarakenteen rakentaman Maahinen-nimisen savusaunan. Olin kaiHelsinki-Vantaan lentoasemalla ohikulkiessani käynyt katsomassa siellä ollutta hirsisaunaa ja samalla jättänyt arpalipun. Itse en muistanut enää koko tapahtumaa. Mutta niin vain kävi, että kyllä minä sen Maahisen ihan oikeasti sain. Tällaisenkaan tapahtuman en enää koskaan usko toistuvan kohdallani. Sekä juttu että itse Maahinen ovat kyllä vieläkin olemassa.

Kaikki edellä kuvatut tapahtumat ovat tulleet minulle yllätyksenä eli en ole etukäteen suunnitellut Hannu Hanhen tapaan meneväni jonnekin ja olevani Marketin miljoonas asiakas, joka saa ilmaiset ruuat koko vuodeksi. En myöskään lottoa ollenkaan, koska todelliset voiton mahdollisuudet ovat olemattoman pienet. Jos sitten joku lottoaa minun nimelläni ja minun puolestani niin silloin voitto voi tuoda saman iloisen mieleenpainuvan yllätyksen kuin kävi edellä kerrotuissa tilanteissa.

Jos tietäisimme etukäteen tai olisimme varmoja siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, niin kylläpä elämä olisi tylsää ja ilotonta. Kun muistelemme omaa tai ystäviemme elämänkulkua, niin jokaisella löytyy varmasti ainutkertaisia tapahtumia, joissa on ainesta tarinohin ja juttuihin. Siinä sitten kuulijat voivat keskenään tuumailla, oliko kyse onnesta, tuurista, sattumasta vai vielä jostain muusta.

Paavo Kerkkänen, ex-työterveyspsykologi, ex-perheneuvoja

Tottumus on toinen luonto
Tämän blogin aihe ei ole k-virus
 

Bloggarit

Tutkailua
22 artikkelia
Taivastelua
169 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Aimo Salonen
140 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä