Taivastelua

Kirjoituksia maan ja taivaan väliltä. Joensuun ev.-lut. seurakuntien blogi.

Kirjoituksia maan ja taivaan väliltä. Joensuun ev.-lut. seurakuntien blogi.

Lääkärin määräys: teoriassa toimii, käytäntö on toinen juttu

Saila-FB Saila Musikka, diakoni

Meillä Suomessa on toimiva ja hyvä sairaanhoito, samoin terveydenhoito. Se toimii jouhevasti ja nopeasti silloin, kun ongelma on selkeä ja hoitopolku mutkaton. Parhaiten se toimii, kun ihmisellä on riittävästi henkisiä ja taloudellisia voimavaroja noudattaa ohjeita ja ostaa palveluja. Mitäs sitten, kun lääkärin tarpeelliseksi toteama hoito on taloudellisesti tavoittamattomissa?

Lue lisää...

Mittaamisen ja piirtämisen ihanuudesta

Mittaamisen ja piirtämisen ihanuudesta Tiina Belov, yliopistopastori ja työnohjaaja

Urban sketching tarkoittaa kaupunkimaista piirtämistä: sykkeeltään nopeahkoa luonnostelua. Ensin luonnostellaan lyijykynällä, sitten päälle tussilla, ja kun lyijy on kumitettu pois, viimeistelyä vesiväreillä. Aiheena on jokin maisema, yksityiskohta, rakennus - mikä vaan, minkä oma katse on omassa elinympäristössä tai matkoilla tavoittanut. Katse on kiinnittynyt kohteeseen, koska siinä on jotakin... mikä puhuttelee juuri minua, en useinkaan tiedä mikä ja miksi, mutta se soi ja elää minussa, jää minuun. Siirrän sen paperille ja katson sitä. Ei ole tärkeää, osaanko piirtää; olennaista on se, että teen jotakin, missä lepään ja viihdyn ja missä hetkeksi unohdan kaiken muun.

Joensuun kansalaisopisto tarjoaa hyvin monille ihmisille monia tapoja löytää elämään jotakin muuta kuin arjen asiat. Olen opiskellut ranskaa, italiaa ja unkaria sekä  kerrannut englantia. Muutama satunnainen vuosi on mennyt tai chi - treeneissä. Ja nyt sitten harrastan piirtämistä, urban sketchingiä. Ryhmässä on usein ainakin yksi ihminen, joka on entuudestaan tuttu, ja useita muita mukavia ihmisiä, joiden kanssa voi harrastaa mutta joihin ei tarvitse tutustua sen syvemmin, ellei halua - ja tämä on ihmissuhdetyötä tekevälle olennaisen tärkeää.

Lue lisää...

Pelkkää kysymysmerkkiä? Kopoti-kop.

Matti-FB Matti Nevalainen, erityisnuorisotyönohjaaja

 Kop-kop-kopotikop-kopkopkop. Hei, kaveri, oisko sulla pari euroo? Ja sitten se tyttö, jolla on itseään isompi rinkka selässä. Ja se äiti joka raahaa kiireesti itkevää lasta eteenpäin. Ja se poliisi, joka juoksee parin nuorukaisen perässä. Ja mie, joka istun kaikessa rauhassa kahvikupposen ääressä.

Näkö- ja kuulokuvia. Nämä Helsingin rautatieasemalta.

Lue lisää...

Tervetuloa romantiikkaviikoille, tervetuloa välkommen!

Markku-FB Markku Koistinen

Taisin olla laivalla ensi kertaa 80 –luvulla matkustaessani vaihto-oppilaaksi Olofströmiin. Sataman jälkeen ihastelin saaristomme kauneutta. Hur vackert är denna skärgård –huudahduksia kuulin seistessäni kannella. Kaikki ihmiset laivalla tuntuivat olevan kultturelleja maailman kansalaisia, jotka ymmärtävät nyansseja.

Kupletin juoni laivameiningistä selvisi nopeasti, kun matkustajien käytös muuttui eriskummalliseksi jo alkuillasta ja itse huomasin tulleeni kylläiseksi jo seisovan pöydän alkusalaateista. Tuolloin minulla ei ollut varaa hyttiin, vaan yön torkuin laivan kansipaikalla.

Lue lisää...

Kyllä sinä nyt VARRRRMASTI muistat

Kaija20FB Kaija Santti, vanhustyön pastori

"Terve! Pitkästä aikaa! Muistatko viimeksi kun... " Lauseen jatko hiipuu toisen tyhjän katseen edessä.  Naapuri, entinen työkaveri - ja samassa harrastuspiirissäkin vuosikausia pyöritty, samat juhlat juhlittu. Retkilläkin istuttiin vieretyksin. Jatketaan siis inttämistä: "Olen se ja se, sieltä ja sieltä, kyllä sinä nyt varmasti muistat. Viimeksi nähtiin syntymäpäivillä."  Selitysten ketju jatkuu, mutta toisen katse jää tyhjäksi. Kenties joku mitäänsanomaton lause ja nyökkäys. Ja luultavasti nolouden tunne puolin ja toisin. 

Tavallisen arkimuistin omaavalle käy joskus, ettei vastaantulevaa tuttavaa pysty yhdistämään mihinkään omassa elämässään. Se on niin noloa. Ei kerta kaikkiaan kehtaa tunnustaa, etten nyt muista nimeä, en edes mikä maa, mikä kansa... Toista ei viitsi loukata muistamattomuudellaan - parempi kiemurrella irti tilanteesta vaikka millä tekosyyllä. Ja muistaa sitten seuraavana yönä kolmen aikaan aamulla, ai hänhän se oli. 

Lue lisää...

Ikääntyvän itsetunto

Paavo-Kerkknen-ex-perheneuvoja-elkelinen Paavo Kerkkänen, eläkeläinen, ex perheneuvoja

 

Luin äskettäin mielenkiintoista artikkelia ikääntymisestä ja itsetunnosta. Ikääntyminen on iän karttumista ja itsetunto taas tarkoittaa ihmisen kykyä luottaa itseensä, pitää itsestään ja arvostaa itseään, havaitsemistaan heikkouksista huolimatta. Mikäpä se mahtaa olla ikääntymisen ja itsetunnon välinen suhde ? Tätäpä selvitellyt tutkimus julkaistiin viime vuoden lokakuussa Psychological Bulletin -lehdessä. Tutkijat Orth, Erol ja Luciano selasivat 191 tutkimusta, jotka käsittelivät itsetuntoa. Tutkimuksiin osallistui melkein 165 000 ihmistä pääasiassa USA:sta ja Euroopasta. Itsetunnon todettiin lisääntyvän selvästi ikävälillä 4v – 11 v. Sitten itsetunto pysyi keskimäärin samalla tasolla ikävälillä 11 v – 15 v ja lisääntyi tästä eteenpäin vahvasti aina 30 ikävuoteen saakka ja jatkoi vahvistumistaan aina 60 ikävuoteen saakka. Ikävälillä 60 – 70 itsetunto pysyy samana ja alkaa sitten hitaasti heiketä 90 ikävuoteen asti, jonka jälkeen itsetunto heikkenee vahvasti. Syyt tähän ovat tuttuja, mutta luettelenpa tässä kuitenkin tärkeimmät. Vanhemmiten ihmisen fyysinen olemus alkaa selvästi rapistua, muisti ja kuulo saattaa heiketä, vaivat lisääntyvät, ystävät sairastuvat ja kuolevat ja unohtavat sinut, tulot pienenevät, tekniikan kehityksessä ei pysy mukana jne.

Lue lisää...

Omilla säännöillään pelaava raha taklaa ihmisarvon ja luonnonsuojelun pois pelistä

Saila-FB Saila Musikka, diakoni

Puhe ihmisarvosta ja luonnonsuojelusta kuulostaa hyvältä ja kannatettavalta, mutta miksi todellisuus näyttää jääkiekkokaukaloon kesken pelin mukaan viskatulta balettitanssijalta? Pillin vihellyksen jälkeen markkinavoimien taklaajat runttaavat hennon tanssijan laidan kautta katsomoon ja peli jatkuu ilman keskeytyksiä. Ainoastaan voitto ratkaisee.

Talouden todellisuudessa on aiemmin ajateltu, että pienituloisten lisäansiot joko palkankorotuksina tai poikkeustilanteissa sosiaalietuuksina koituvat yhteiseen hyvään peruskulutuksen kasvuna ja valinnanvapauden lisääntymisenä.  Jo Henry Ford huomasi, että maksettuaan työntekijöille parempaa palkkaa he satsasivat omaan elintasoonsa: ostivat fordin. Niinpä autoja tarvittiin yhä enemmän ja tuotanto laajeni. Hyvinvointi lisää hyvinvointia.

Lue lisää...

Joidenkin seurassa sitä vaan...

Nimetn Tiina Belov, yliopistopastori

Oltiin raidaamassa. Raidaaminen tarkoittaa tässä sitä, että suuhrehko joukko Pokemon Go -pelaajia tulee samaan paikkaan, yleensä johonkin puistoon, ja yrittää voittaa taistelussa Pokemonmonsterin. Monsteri on salilla, eli gymillä, joka näkyy puhelimen näytöllä. Virtuaaslimaalima on ihmeellinen. Ja se on hyvä, että yksin ei isoa pokemonsteria voi voittaa, vaan siihen tarvitsee aina samassa paikassa läsnä olevia kavereita,

Aktiivisia Pokemon Go -pelaajisa on Joensuussa ehkä noin viisisataa, pelaajia yhteensä yli tuhat. Pelatessa olen tutustunut monenlaisiin ihmisiin, ja on jotenkin kummallista, että joidenkin seurassa sitä vaan viihtyy ja toisten seurassa ei niin paljoa. Viime kerralla raidatessa oli tosi kiva tutustua kielomariin ja tavat hyde66stadia ja vanillacarameläxää ja ähnen kumppaniaan (pokessa käytetään nikkejä, eli aliasnimiä, ei siis oikeita nimiä).

Lue lisää...

Parranpärinää sukupuolirooleista – ja ihmisyydestä

Matti-FB Matti Nevalainen, erityisnuorisotyönohjaaja

On se kumma juttu, kun miehillä taitaa olla kuitenkin oma sielunelämänsä. Jo nelivuotias miehenalku alkaa päristä – ja päristää. Mistä se mahtaa tulla ja syntyä? Pärinä jatkuu ainakin tuonne 20 ikävuoden kieppeille. Aikansa päristellään mopolla ja sitten siirrytään päristämään autolla. Ja ennen moottorien pärinää sitä on laitettu fillarin pinnojen väliin kortti, joka antaa pärinän ajellessa (vai onko tämä jo mennyttä aikaa?).

Kuuntelin autolla ajellessa (minullakin siis pärinää, vaikka nykyautot eivät paljon pärisekään) kadonneitten levyjen metsästäjiä. Siellä tuota poikien pärinää pohdiskeltiin oikein kolmissa miehin. Mihin lienevät lopulta päätyneet, en muista. Mutta elävästi jäi mieleen tuo pohdinta poikien elämän alusta syntyvästä viehätyksestä erilaisiin pärinöihin.

Lue lisää...

Rakkaus ja kuolema ystävänpäivänä

Markku-FB Markku Koistinen, Enon kappalainen

Marstion Harri tuli tutuksi lauluäänestään, mutta nyt raspikurkkua voi kuulla enää vain tallenteilta. Lindholmin Ollin ääni on taas tuttu ja turvallinen; se on seurannut minua nuoruudesta asti. En noita miehiä koskaan tavannut, kunnioitusta vain olen tuntenut. Mutta Matin tunsin, hän ei vain tuntenut minua. Mattihan on ollut yhteistä omaisuutta, jos ei ystävä, niin eräänlainen kaukainen sukulainen. Elon draama ruokki itseään otsikoiden tarjotessa herkuttelijoilleen mehukkaimmat palat, joiden varassa tunsin kunnioituksen ohella myös sääliä.

Tornin lähtölava vaihtui yökerhon esiintymislavaksi kun mäkiuransa jälkeen Matti jatkoi laulajana. Matti vaihtoi lavaa pakon sanelemana ja tiesi olevansa naurunkin kohteena. Vaatimaton laulutaito ei kuitenkaan ole puute, jos osaa hallita tuulen. Sitä hyväksi käyttäen pääsee lentämään pitkälle ja tulemaan alas omille jaloilleen -tyylillä. Hän onnistui ottamaan puutteensa ja persoonansa tietoisiksi vahvuuksikseen. Siinä mielessä Matti taisi tuntea suomalaiset aika hyvin, sen mitä kansa tarvitsee ja millä tavoin heidän kanssaan pääsee ystäväksi. Hänen elämässään on sankaruuden lisäksi kaikki draaman ainekset.

Lue lisää...

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Taivastelua
115 artikkelia
Aimo Salonen
110 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia
Jussi Viljala
1 artikkeli

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä